Näytetään tekstit, joissa on tunniste tuhka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tuhka. Näytä kaikki tekstit

maanantai 12. elokuuta 2013

Koivumetsästä terveyttä

Koivuntuhkan nauttiminen on alun perin Pohjanmaalta lähtöisin oleva suomalainen kansanparannusmenetelmä.

Koivuntuhka on pitkään tunnettu kansanlääkinnässämme ja sitä on tutkittu myös tieteellisesti mahdollisena syöpälääkkeenä. Keskeisimmin sen käyttö luontaislääkkeenä perustuu vuosikymmenien aikana saatuihin laajoihin käyttäjäkokemuksiin. Esimerkiksi Oulun Yliopistossa julkaistiin 1986 Pertti Arkon väitöskirja Syövän kansanlääkinnän menetelmät Pohjois-Suomessa. Väitöskirjassaan Arkko toteaa, että koivuntuhkauute on yleisin ja yleisimmin käytetty kotimainen luonnonlääkkeemme. Koivuntuhka lienee myös ainut täysin suomalainen maailmanmaineeseen noussut kansanomainen syövänhoitomenetelmä.
Keskeisimmin koivuntuhkauutetta käytetään nykyisin närästykseen, liikahappoisuuteen, ihottumaan, reumaan, kihtiin, maha- ja pohjukaissuolen vaivoihin, suolivaivoihin sekä tulehdus- ja virusalttiuteen. Kehon ollessa liian hapan mm. syöjäsolut laiskistuvat eivätkä hoida tehtäviään, jolloin vastustuskyky heikkenee ja keho altistuu erilaisille vaivoille. Sen vuoksi uute on auttanut tukihoitona hoidettaessa muun muassa ihottumia sekä kynsi- ja jalkasientä.
Mittavasti mineraaleja
Sen lisäksi, että uute on emäksinen, mikä virkistää syöjäsoluja – mikro- ja makrofagit – se sisältää yli 60 mineraalia, jotka osaltaan vahvistavat tervettä solupohjaa ja vastustuskykyä. Koivuntuhkauute on huikean ravinnerikas, puhdas kotimainen luonnontuote. Uute on maultaan melko voimakasta, mutta moni raportoi tuhkauutteen jälkimaun olevan jopa miellyttävän makea.
Tuhkan tiedetään sisältävän valtavan määrän kehollemme arvokkaita pääravinteita, ja vieläpä varsin ihanteellisessa suhteessa. Tuhka sisältää yli 60 mineraalia, joista erityisesti fosforia, kaliumia, mangaania, magnesiumia, rikkiä, sinkkiä, kalsiumia, booria, kobolttia, kuparia sekä pienempiä määriä myös muita hivenaineita.
Näin koivuntuhka tehtiin
Koivuntuhkauute on siis erittäin emäksistä, mikä vähentää kehon ylihappamuustilaa ja tasapainottaa elimistömme happo-emästasapainoa. Tästä on usein apua varsinkin närästyksestä kärsiville ihmisille. Koivuntuhkauutteen kokonaisvaltainen vaikutusmekanismi ei kuitenkaan ole vielä täysin selvillä. Nobelisti A. I. Virtasen läheisimmän työtoverin, biokemistin, professoriHenning Karströmin kommentti koivuntuhkasta onkin: ”Tuhkassa täytyy olla jokin tuntematon vaikuttava tekijä.”
Koivuntuhkauute on valmistettu puhtaasta vedestä ja koivuntuhkasta. Perinteisesti kuivuhalkoja poltettiin puhtaassa uunissa. Syntynyt tuhka siivilöitiin siivilän läpi, jolloin siitä poistuivat kiinteät ainekset. Tätä valmistetta sekoitettin yksi kahvikupillinen viiteen kupilliseen vettä. Seosta keitettiin 10–15 minuuttia, minkä jälkeen se sai jäähtyä, jolloin sakka valui pohjaan. Keitosta otettiin sitten kaksi suurta ruokalusikallista kahvikuppiin, joka täytettiin vedellä. Juoma juotiin näin laimentamattomana kolmesti päivässä. Tämä on koivuntuhkan alkuperäinen resepti.
Terveys-Hymy 6-11
http://www.terveyshymy.fi/artikkelit/koivumetsasta-terveytta

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Miten puuntuhka eroaa väkilannoitteista?

"Puuntuhka on elävästä luonnosta palamisen kautta rakentunut materiaali, jota ilman terve elämä laajoilla havumetsävyöhykkeillä ei ole mahdollista. Tuhkan emäksiset metalliyhdisteet syrjäyttävät maakolloidien sitoman vedyn ja kierto voi alkaa uudelleen. Väkilannoitteen sisältämät ravinteet eivät tuota tätä tulosta, koska ne ovat neutraaleja ja happamia. Kasvit huolehtivat itse aktiivisesti ravinteiden otosta. Kun vedyn ja ravinteiden vaihto jatkuu vuosikymmeniä, maakolloidit muuttuvat happamiksi ja kasvuolot huononevat, muistutti Jalkanen aikanaan. Myös nykyiset happosateet kiirehtivät kulotusta. Luonnossa puuntuhkaa esiintyy hyvin vähäisinä pitoisuuksina. Tuhkaa kuitenkin riittää kulon jäljiltä jopa puoleksi vuosisadaksi, koska tuhkan osaset sitoutuvat sähköisesti maahiukkasiin. Vain ravinteita tarvitseva kasvi pystyy sidokset purkamaan, ohjeisti Esko Jalkanen aikanaan. On muistettava, että kulotuksesta antaa Pelastuslaki tarkemmat määräykset ja siksi kulotuksen sijaan onkin hyvä rikastaa omia maitaan itse siilatulla - täysin jäähtyneellä - puuntuhkalla, joka sisältää useita kymmeniä alku- ja hivenaineita."http://www.eskojalkanen.net/tuhkapaivat


Kakslauttasessa hiilikävelyä varten pidetyn nuotion lähimaastoa ennen tulia.

..ehkä enemmän rannan puolelta..