Saunavihdat ja saunaan sopivat tuoksut

Kun haluat, että vihta on pehmeä ja hellä, ota riippuvia  notkeita oksia koivun keskiosasta.

Kuivattavat vihdat tulee Etelä- ja Keski-Suomessa kerätä ennen juhannusta. Kuivattamiseen sopii varjoisa paikka, jossa on hyvä ilmankierto. Saunavihdan koko on makuasia. Jotkut saunojat pitävät suuresta painavasta vihdasta, toiset pehmeästä kevyesti hoitavasta. Lapsille tehtiin ennen pienemmät vihdat. Suuri paino pantiin sille, että kädensija oli siisti ja kauniisti sidottu koivunvitsalla.

Saunakulttuurista ja vihdan käytöstä on paljon erilaisia tarinoita ja sananlaskuja. Vihtomisesta nauttiminen ja vihdan kanssa keskustelu on tärkeää, sillä sen sanotaan antavan saunalle voiman. Seuraavassa on kuitenkin tarkoitus perehtyä vihdan hoitaviin ominaisuuksiin pääasiallisesti kansantiedosta saatujen kokemusten perusteella.

Koivuvihta on vihtojen kuningas ja sopii jokaiselle. Koivuvihdassa on miellyttävä tuoksu ja se puhdistaa ja elvyttää ihoa. Varsinkin nuoren koivuvihdan pihkamaisilla aineilla on tulehdusta poistava vaikutus ja ne rauhoittavat ihoa, rentouttavat lihaksia ja hoitavat niveliä. Koivuvihdan tuoksua suositellaan myös keuhkopotilaille, sillä se helpottaa yskässä limaneritystä. (Olen henkilökohtaisesti kuullut parantajan suosittelevan männyn-kuusenhavuja myös samaan vaivaan.) Vihtomisen jälkeen voit maata lauteilla pitäen saunavihtaa hikisillä kasvoillasi. Siivilöi vihdanliotusämpärin vesi ja huuhtele sillä hiuksesi ja vartalosi. Kun vihta on hyvin sidottu eikä siitä ole pudonnut paljon lehtiä, voit käyttää sitä toisenkin kerran ainakin jalkakylpyyn. Saunavihdan liotusvettä voit käyttää myös löylyvetenä.

Tammivihta sopii paremmin niille, joilla on rasvainen iho, sillä se hoitaa tällaista ihoa tehokkaammin kuin koivuvihta. Urheilijat pitävät usein tammivihdasta, joka kestää hyvin kovaa kuumuutta. Tammivihdat kerätään ja kuivataan elo-syyskuussa.

Eukalyptusvihdan tuoksu on miellyttävä jo muutama oksa antaa saunalle ihanan parantavan tuoksun. Eukalyptuksen vaikutus on antiseptinen ja tulehdusta poistava, ja sitä suositellaan hengitysteiden sairauksien hoitoon. Koivuvihdan joukkoon voi sitoa myös pari eukalyptuksen oksaa. Eukalyptus ei kasva Suomessa (muutoin kuin ruukkukasvatus)

Lehmusvihta rauhoittaa yleisesti ja hoitaa herkkää ihoa. Sillä on kouristusta poistava ja vilustumista lieventävä vaikutus. Lehmuksella on myös hikoilua lisäävä sekä puhdistava vaikutus, ja se antaa saunaan hyvän tuoksun.

Leppävihtaa käytetään harvoin, mutta se on hyvä ystävä nivelvaivaisille ja sekin auttaa vilustumisoireisiin.

Mänty-, kuusi- ja katajavihdoilla on puhdistava vaikutus. Vihtahoito tosin pistelee, mutta monet pitävät tätä vaikutusta kiihottavana ja virkistävänä. Näitä vihtoja kannattaa käyttää erikoistarkoituksiin, kuten kipeän selän hoitoon, ja niihin on helppo saada vihdaksia myös talvella. Niiden päällä voi maata vaikkapa saunanlauteilla.

Pihlajavihta sopii rasvaiselle iholle, jota se hoitaa pehmeästi.

Mustaherukan oksat antavat saunalle hienon aromaattisen tuoksun, ja niillä on ihoa kosmeettisesti hoitava vaikutus.

Nokkosvihtaa tulisi kansantiedon mukaan käyttää harvoin ja kohdistaa hoito tarkasti kipeisiin paikkoihin, joihin se tehoaa hyvin. Se sopii niille, joilla on nivel- ja selkärankaongelmia. Rohkeat käyttävät sitä aivan tuoreena, mutta hoitoalueen tulee olla silloin erittäin pieni. Nokkosvihtaa käytetään yleensä löylyn jälkeen, ja sen päälle kaadetaan ensin kuumaa vettä. Jos sen upottaa kuumaan veteen, se ei polta enää lainkaan vaan hoitaa ja elvyttää ihoa ihanan pehmeästi.

Haapavihta ei ole mukava kuivana, sillä kuivatun vihdan lehdet irtoavat helposti ja oksat ruoskivat kipeästi. Tuore haapavihta on parempi. Se sopii reumapotilaille ja nivelhoitoon.

Kannattaa kokeilla vaikkapa kaikkia edellä kuvattuja vihtoja. Uudet kokemukset rikastuttavat ja vihdastakin voi saada hyödyllisen ystävän.

Kirja:Luonnonmukaiset kotihoidot/Ljudmila Rumjantseva http://www.kirjapino.fi/shop/luonnonmukaiset-kotihoidot/