Koivu on peruspuuna uuden
metsän syntyvaiheissa. Sen suojissa havupuut pääsevät alulle, ja
ajan mittaan koivu väistyy sekapuuksi tai antaa paikkansa kokonaan
toisille puulajeille.
- pudottaa lehtensä joka
vuosi
Maa saa
kompostilannoituksen vuosittain, - vähäinenkin humuksen lisäys
parantaa maan viljavuutta. Humuksen lisääntyessä maa alkaa elää
ja houkutella lisää eri elämänmuotoja edelleen parantamaan
viljavuutta.
Neulasia tippuu vain
vuosikerta kerrallaan, ja niistä tulee hapanta humusta.
- puhtaiden kuusikoiden
maa heikkenee hiljalleen.
Oppeihinsa uskovat
muokkaavat maan paljaaksihakkuun jälkeen ja istuttavat uuden
kuusikon.
- ei jaksa kasvaa
riittävästi
Parempi olisi kulotus ja
koivu ja sen alle havupuut, kuusi tai mänty.
- juuristo sienineen
tarvitsee runsaasti happea.
Kun koivut haihduttavat
runsaasti vettä, veden pystysuora liike maassa on vilkasta ja
tuuletus sen vuoksi hyvä. Tapahtumalla on paljon suurempi merkitys
kasvulle kuin tähän asti on uskottu.
Israelissa kehitetty
viljelytapa on paljastanut, että suuret sadon lisäykset ovat
mahdollisia, kunhan juuriston hapensaantia tehostetaan.
- mikä on hieskoivujen
ratkaiseva merkitys taimistoon ja nuoren metsän kehitykselle Lapin
vaikeasti vettä läpäisevillä moreenimailla.
YHTEYTTÄMISTAPAHTUMA:
Lapin hieskoivun lehtipinta-ala, 24 tuntia valoa ja vielä viileä
ilmasto, joka rajoittaa hengitystä.
- mihin koivu käyttää
kaiken sokerin, mikä yhteyttämistapahtumassa syntyy? Kasvaakseen ei
tarvitse niin paljon.
HIILIDIOKSIIDILANNOITUS: -
parhaiten tutkittuja kasvun lisäämisen menetelmiä puutarha -
alalla ja jopa taimitarhojen muovihuoneissa. Ilman
hiilidioksiidipitpisuutta voidaan lisätä jopa lähes 10 -
kertaiseksi kasvun yhä lisääntyessä.
Juuri tästä on kysymys
hieskoivun kohdalla. - tarvitsee Lapin kylmässä ja kosteassa maassa
paljon energiaa eli sokeria.
Tämä hajoaa
hiilidioksiidiksi ja vedeksi. Siten hieskoivu toimii Lapin lyhyen
kesän aikana merkittävänä kasvun auttajana.
Kun hiilidioksiidin tiheys
on 44, hapen 32 ja typen 28, hiilidioksiidi pysyy maan pinnan
lähellä.
Runsas haihdunta nostaa
ilman suhteellista kosteutta, jolloin lähellä olevien havupuun
taimien säänrasite vähenee ja yhteyttämistoiminta helpottuu.
Samansuuntaisesti
vaikuttaa haihtuva vesi myös ilman lämpötilaan. Myöskään
koivujen antamaa tuulen ja auringon suojaa ei ole syytä aliarvioida,
ei liioin juuristovaihdoksia, jotka luovat maahan tilaa
tuuletukselle.
Kun jollakin alueella
kuuset alkavat kellastua, syynä yleensä maan liiallinen
kosteus.Asia todellisuudessa paljon monimutkaisempi.
Perustekijänä on
neulasten liian suuri mangaanipitoisuus.Lehtivihreän rakenneosana
olevan magnesiumin "vihollisena" mangaani rajoittaa
lehtivihreähiukkasten syntymistä, jolloin puiden väri muuttuu
vaaleammaksi ja yhteyttämiskyky vähenee.
Vaiva poistuu, kun maa
kuivuu ja happi yhtyy mangaaniin muodostaen liukenematonta
mangaanidioksidia.
Juuri koivulla on tärkeä
tehtävä liian veden poistajana maasta.
LEHTIKUUSI ja kehässä
kiertävät sienet: - lehtikuusentatti ns.mykoritsa, joka on ottanut
hoitaakseen isäntäpuun juurien puolesta veden ja
mineraaliravinteiden hankinnan käyttämällä sitä energiaa -
hiilihydraatteja eli eri sokeriyhdisteitä - jota lehtikuusi tuottaa
yhteyttämistapahtumassa. - VAIHTOKAUPPA.
Kun lehtikuusi lähtee
keväällä riemullisesti kasvamaan, iloa ei riitä pitkällekkään,
koska tulevaa talveakin on muistettava.
- ajoissa talveennuttava
Vihreissä osissa oleva
fytokromihormoni mittaa päivän pituuden ja tietyllä hetkellä
antaa käskyn talveentumistapahtuman käynnistämiseen.
Talveentuminen alkaa
Uudellamaalla päivän lyhettyä 14 tuntiin
Vaasa
korkeudella 16
Inarissa 22
- puita ei voi siirrellä
mielin määrin pohjois - eteläsuunnassa...
Fytokromi lamaantuu syksyn
liiallisesta typpilannoituksesta-
- sade tai kastelu
vaikuttaa kuin lievä typpilannoitus.Kasvi pyrkii tuottamaan löysää,
tuhoille arkaa solukkoa. Siksi typpi on saatava pois puun
vaikutusalueelta nimenomaan syksyllä, ettei talveentuminen
häiriintyisi.
- mykoritsat keräävät
typen tatteihin
Kun sienen itiöemä eli
sen maanpäällinen osa aikansa elettyään luhistuu tai kuivaa
paikoilleen, se säilyttää silloisessa muodossaankin suuren
typpipitoisuutensa. Monet itiöemien jäänteistä säilyvät talven
yli seuraavaan kevääseen.- siirtävät syksyllä tarpeetonta typpeä
kevääseen.
PUUNTUHKA
Lannoitteiden
happamuudeltaan jaettu kolmen luokka : emäksinen, neutraali, hapan.
Sekä neutraalit että
happamat lannoitteet liukenevat pääosiltaan maassa olevaan veteen
ja ovat siinä, kuten sanotaan, ionisoituneina.Tälläiset
lannoitteet huuhtoutuvat helposti.
TUHKAN METALLIOSASET,
jotka ovat oksideina ja karbonaatteina, sen sijaan tarttuvat
sähköisesti kiinni humuksessa oleviin maahiukkasiin,
maakolloidehin.
Ne eivät irtoa
huuhteluveteen.
Jos siis maassa on vain
humusta, tuhka säilyy vuosia, vuosikymmeniä ja ehkä yli sadankin
vuoden.
Kasvien juurikarvat ja
puiden mykoritsat vaihtavat metalliosasia kolloidien kehiltä siten
hiljalleen kuluttaen lannoitusvaroja.
Selvä ero on siinä, että
kasvi saa vesiliukoista kalia sitä enemmän, mitä vahvempaa liuos
on, kun taas kiinnittynyt kali vaihtuu ainoastaan vetyioneihin.
- 10 - 20 kiloa tai litraa
aarille vuodessa, ellei muuta lannoitetta käytetä.
- ei perunalle,
puunajuurelle
Kiitollisimpia pelkällä
tuhkalla lannoitettavia ovat herukat, omena- ja luumupuut.
Kirja: LUOMUVILJELYLLÄ EUROOPAAN/ ESKO JALKANEN
http://www.eskojalkanen.net/tuhkapaivat
Kirja: LUOMUVILJELYLLÄ EUROOPAAN/ ESKO JALKANEN
http://www.eskojalkanen.net/tuhkapaivat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti