on ollut perinteinen nauriin- ja hampunkylvöpäivä. Sanottiin, että »Eskelin päivänä kylvetty nauris on kaikkein onnellisin». Päivä päätti myös ohrankylvöajan. Pelloille odotettiin Eskon päiväksi »Eskon tähkiä», juhannukseen mennessä jyviä ja Ollin päiväksi (29. heinäkuuta) uutisviljaa. Lapissa sääskien sanottiin aloittavan hyökkäyksensä Eskon päivästä alkaen, etelämpänä Esko tuo viheliäiset paarmat.
Hamppu on ollut Suomessa vanha viljelykasvi, joka on aikanaan yhdessä pellavan kanssa syrjäyttänyt vielä vanhemman kuitukasvin eli nokkosen. Hamppua kylvettiin Eskon päivänä ensisijaisesti Pohjanmaalla. Siellä hamppu sanoo: »Kylvä minut Eskelin päivänä ja ota ylös Perttuna (24. elokuuta), niin minusta tulee vahvaa». Eskon päivään mennessä rikkaruohot ovat jo itäneet, joten tällöin äestetty pelto pysyy pitkään puhtaana.
Entisaikaan suosittuja ruokakasveja olivat kaali, nauris, lanttu ja herne. Perunasta tuli näiden kilpailija vasta 1800-luvulla. Naurista on tiettävästi kasvatettu ravinnoksi Suomen alueella jo arviolta 4500 vuotta sitten. Vanhin Suomessa viljelty kanta on ollut »kaskinauris» eli »huhtanauris». Naurista ja mahdollisesti muitakin hyötykasveja suojelevaa ja niiden kasvua edistävää haltijaa kutsuttiin nimellä »Äkräs». Haltijan puoleen käännyttiin viljelyä edistettäessä vielä 1700-luvulla Pohjois-Savossa.
Nauriita on valmistettu ruoaksi muun muassa kypsyttämällä niitä kuumien kivien kanssa naurishaudassa tai -kiukaassa. Kuumennetut kivet nostettiin nuotiosta kuoppaan naurispihdeillä. Nauriiden ja muiden juureksien paistamiseen käytetty kivinen kiuas on nähtävillä esimerkiksi Laatokan rannalla sijaitsevan Lumivaaran Kesvalahden Ukonmäen rinteessä. Ukonmäki on ollut vanhastaan pyhä paikka ja toiminut vielä ennen sotia nuorison kokoontumispaikkana.
Kataja-sana esiintyy monessa itämerensuomalaisessa kielessä sekä hieman yllättäen myös latvian ja liettuan kielessä. Tämä pohjolan kaktus kasvaa hitaasti mutta vahvasti, terveenä ja tiiviinä. Hyvän terveytensä takia se elää pidempään kuin muut puut, jopa 1000-vuotiaaksi. Katajan kasvupaikkoina ovat niukkaravinteiset ja kuivat hiekkakankaat ja kalliot. Elinvoimainen kataja pärjää siellä missä muut puut eivät pysty elämään. Tähän sitkeyteen ja selviämiseen viitataan kun puhutaan suomalaisista ”katajaisena kansana”.
Vanha kansa tiesi katajan sitkeäksi ja kestäväksi materiaaliksi. Katajainen aidanseiväs kesti miehen iän. Tuoksuvat katajaiset lusikat, kulhot, tuopit ja purkit olivat emäntien suuresti arvostamia. Katajaisen tuopin sanottiin antavan oluelle oikean oluen maun. Makua selvästi arvostettiin, sillä oluen valmistuksessa on myös perinteisesti käytetty Suomessa ja Virossa katajan oksia. Itämeren rannoilla on myös ikiajat valmistettu katajanmarjaista kaljan tapaista juomaa jota Hämeessä sanottiin katajanmarjasahdiksi. Katajanmarjoja syötiin myös niiden hyvien terveysvaikutusten takia.
Juniperus communis
Vanhalle kansalle kataja edusti hyviä voimia vahvemmin kuin mikään toinen puu. Miltei kaikkiin puihin ja pensaisiin liittyy kansanperinteessä kahdenlaisia uskomuksia. Toisissa uskomuksissa puut yhdistetään pahantahtoisiin ja toisissa hyviin voimiin. Kataja on tässä suhteessa poikkeus: katajaan liittyvissä uskomuksissa se on aina hyvä puu. Sanottiin että katajalla on kauneimmat haltijat. Kataja suojeli ihmisiä niin luonnossa kuin pihapiirissäkin. Matkamiehet hakivat sen alta turvaa öisin ja katajanoksan kiinnittäminen oveen suojeli taloa pahalta silmältä. Suomessa ja Virossa on ollut tapana savustaa maatalojen huoneet torstaisin. Kataja antoi taloon hyvän hajun, karkotti sairaudet ja piti pahat voimat loitolla. Puun haltijaa palveltiin aitaamalla puu ja viemällä sille antimia kuten johdannon inkeriläisessä tarinassa kerrottiin.
Erityisen väkevän suojeluksen kataja toi kun se yhdistettiin tulen ja tervan kanssa. Muinaissuomalaiset tiesivät tulen puhdistavaksi ja suojelevaksi voimaksi, maailman »alkuaineeksi», joka pelottaa pahoja voimia ja kutsuu hyväntahtoisia henkiä puoleensa. Ennen kaikkea pahat voimat pelkäsivät väkevältä tuoksuvaa savua tervaista ja katajaista savua. Esimerkiksi jollain alueilla pahoilta voimilta suojauduttiin pääsiäispyhinä polttamalla katajista ja terva-astioista koottuja kitkeränsavuisia valkeita täydenkuun aikaan.
Kataja, kotikataja (Juniperus communis) on ainavihanta havupuu tai Suomessa yleisimmin pensas. Kasvaa yleensä o,5-3 m korkeaksi, harvemmin 12-15 m. Kataja kasvaa kangasmetsissä, kallioilla, kuivilla laidunmailla, hakkuuaukeilla, nummilla, soilla, merenrannoilla ja on yleinen koko Suomessa. Kataja kukkii touko-kesäkuussa. Suomessa esiintyy kaksi katajan alalajia: Metsäkataja ja Lapinkataja.
Kataja mainitaan 3 500 vuotta vanhassa lääketieteellisessä Papyrus Ebersissä maksavaivojen, naistenvaivojen ja virtsavaivojen hoitoaineena. Kiinassa katajan lääkekäyttö tunnetiin jo 3000 eaa. Antiikin ajoista alkaen kataja on ollut pyhä puu. Keskiajalla uskottiin että etuoven viereen istutettu kataja piti noidat loitolla. Täysin varma tämäkään konsti ei ollut, mikäli noita arvasi neulasten oikean lukumäärän, hän pääsi sisään. Katajaa polttamalla on torjuttu ruttoa ja pahoja henkiä. 1200-luvulla katajaa käytettiin ruuansulatusongelmiin, kihtiin, munuaiskipuun ja pahanhajuiseen hengitykseen. Katajanmarjoja syötiin myrkytyksiä vastaan, vatsaa puhdistamaan ja ihoa kaunistamaan. Amerikassa intiaanit söivät katajan sisäkuorta puuteaikaan, samoin kun Suomessa syötiin pettua. Katajan sisäkuorta käytettiin punontaan, samoin juuria. Katajan kuorta käytettiin sytykkeenä. Nykyään rauhoitetuista puumaisista katajista tehtiin astioita ja tarvekaluja, koska se oli vahvaa, säänkestävää, säilyi hyvin ja oli hyväntuoksuista. Katajavettä (katahahavu-uutetta) käytetiin ennen puhdistusaineena maataloissa puhdistettaessa puisia astioita.
Katajasta voidaan käyttää kypsät siniset marjat (käpy), havut, puuaines, nuoret versot (ja juuret - aikaisemmin juuria käytettin lääketarkoituksiin). Aurinkoiset aukeat rinteet ovat hyviä paikkoja kerätä marjoja ympäri vuoden. Parhaimmillaan marjat ovat kuitenkin syksyllä syys-lokakuussa. Katajanmarjojen poimiminen kuuluu jokamiehen oikeuksiin, jos keräät oksia tai muita osia katajasta tarvitset maanomistajan luvan. Älä vahingoita katajaa kerätessäsi marjoja, jätä myös linnuille kypsiä marjoja ja muutama marja puulle lisääntymistä varten. Marjojen kypsyminen vie 2-3 vuotta, joten samassa katajassa voi olla sekä sinisiä että vihreitä marjoja. Kerää vain sinisiä tai mustansinisiä marjoja. Käytä käsineitä kerätessäsi marjoja, katajanneulaset ovat hyvin teräviä. Katajanmarjat maistuvat hieman pihkalle, kitkeränmakealle appelsiinille ja balsamiselle. Kun marjat kerätään ja laitetaan tasaiselle alustalle kuivumaan, ne saavat mustemman värin. Kuivatus 10-15 °C lämpötilassa, ettei marja rypisty, vaan säilyy kauniin pyöreänä. Jos marjoja kuivataan keinolämmöllä lämpötila ei saa nousta yli 30°C. Säilytä kuivatut marjat ilmatiiviissä tölkissä. Säilyvät kolme vuotta. Katajanmarjat voi myös pakastaa.
Katajan versot ja oksa kerätään kevättalvella. Ne voidaan käyttää tuoreena tai kuivattaa. Säilytä kuivatut neulaset ilmatiiviissä purkissa. Murskaa hieman kun otat käyttöön.
Neulasissa (100 g) on 0,15-0,18 g eteeristä öljyä, 12,8 g proteiinia, 167 mg C-vitamiinia, kalsiumia, fosforia, kaliumia, magnesiumia, kuparia, rautaa ja mangaania.
Puumaisen tai pylväsmäisen katajan myynti koristepuuna tai oksina on kiellettyä Suomessa. Ahvenanmaalla yli 6-7 m korkeat katajat ovat rauhoitettuja.
Kataja lisää virtsan- ja hieneritystä ja toimii antiseptinä virtsateissä, poistaa elimistöstä virtsahappoa, piristää, kiihottaa ruokahalua, lisää maha- ja suolinesteen eritystä, rauhoittaa ruuansulatusta, stimuloi kohtua, lisää kuukautisvuotoa ja auttaa kuukautisia alkamaan. Kataja poistaa elimistöstä myös kaliumia, joten syö paljon vihanneksia ja banaaneja kun käytät katajaa. Ulkoisesti käytettynä parantaa verenkiertoa.
Sopii virtsarakontulehdukseen, reumatismiin, jänneongelmissa, kihtiin, diabeetikolle, PMS vaivoihin, turvotukseen, närästykseen ja hermosärkyyn. Huom! Kataja ei paranna mitään tautia, se voi kuitenkin olla osana hoitoa jos lääkärille vain sopii. Älä käytä lasten virtsarakontulehdusten hoitoon. Ole varovainen jos sinulla on korkea verenpaine.
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kataja tepsii seuraaviin taudinaiheuttajiin: Staphylococcus aureus, Pseudomonas aeruginosa, Shigella dysenteriae, Streptococcus -lajit, Escherichia coli, Candida albicans, Samonella-lajit.
Kataja ei sovi pitkäaikaiseen käyttöön. Saattaa aiheuttaa ärsytystä munuaisissa ja virtsateissä. Ärystystä voi vähentää käyttämällä yhdessä Salkoruusun (Althaea officinalis) kanssa. Ei sovi raskaana oleville eikä kroonisissa munuaissairauksissa. Normaaliannoksina kataja on täysin turvallinen käyttää. Haittapuolena on että virtsa alkaa haista orvokeille sekä se että diabeetikon verensokeri saattaa laskea hyvin nopeasti.
Katajanmarjoja voi syödä raakoina tai niistä voi tehdä ruokaa. Kuivattuja katajanmarjoja käytetään mausteena kokonaisina, murskattuina tai jauheena. 4-8 katajanmarjaa on yleensä sopiva annos. Esim. mausteena kinkussa, sianlihassa, riistaruuissa (villisika, jänis, kaniini, riistalinnut, poro), kalaruuissa, kanaruissa, lammasruuissa, kaaliruuissa, viinissä, teessä, happamassa ruisleivässä, hedelmäkakuissa, omenajälkiruuissa, pikkelsissä, hapankaalissa, pateissa, keitoissa, kastikkeissa, oluen, kaljan, yrttiliköörien, chartreusen, geneverin, steinhägerin, akvaviitin ja ginin mausteena. Sopii myös rosmariinin, basilikan ja salvian kanssa kalkkunan, hanhen ja ankan mausteeksi. Muita katajanmarjan kanssa sopivia mausteyhdistelmiä ovat laakerinlehti, mustapippuri, sinapinsiemenet, valkosipuli, meirami ja timjami. Marjoista keitetään myös teetä, etikkaa, simaa, sosetta, mehua, siirappia ja kastikkeita. Kokeile murskattuja katajanmarjoja myös tuorejuuston, punajuuren ja suklaan maustamiseen. Katajanmarjojen pureskelu edistää suuhygieniaa, lisää sapen eritystä sekä häivyttää hengityksestä alkoholin, tupakan, valkosipulin ja sipulin hajua. Katajanmarjoista saadaan myös väriainetta (beige, ruskea, harmaanvihreä, murrettu purppura).
Katajanhavuja käytetään lihan ja kalan savustuksessa. Nuoria versoja voi lisätä salaattiin. Havuista tehtiin ennen nuohousluutia. Katajansavulla maustetaan jopa kiinalaista teetä (Lapsang souchong).
Raskaana olevan ei ole kuitenkaan syytä nauttia katajanmarjoja, saattaa käynnistää synnytyksen. Synnytyksen jälkeen katajanmarjoja voi nauttia supistamaan kohtua.
Älä anna katajanmarjoja alle 2-vuotiaille lapsille. Monilla yli 65-vuotiailla on munuaisten vajaatoimintaa, silloin on hyvä neuvotella lääkärin kanssa ennen katajanmarjojen syöntiä. Älä koskaan käytä katajanamrjoja yli 6 viikkoa pidempään yhtäjaksoisesti.
Yliannostuksen oireita ovat: ripuli, vatsakivut, munuaiskivet, valkuainen tai veri virtsassa, sydämentykytys, kohonnut verenpaine, kouristukset. Suuret määrät voivat aiheuttaa aineenvaihduntahäiriöitä ja munuaisvaurioita.
Kokeile ohjeita omalla vastuulla.
Ruokaohjeita niille, joita alustus ei säikäyttänyt:
Hapankaali, Sauerkraut, Choucroute Tarvitset ison kestävän ämpärin tai ruukun vadelman- tai mustaherukanlehtiä 10 kg valkokaalia 3 hapanta omenaa viipaleina 3 sipulia lohkoina 2-3 rkl katajanmarjoja 2 rkl kokonaisia kuminoita ½ dl merisuolaa Laita astian pohjalle vadelman- tai mustaherukan lehdet. Leikkaa kaali ohuiksi suikaleiksi. Käy kätevästi esim. juustohöylällä. Lado astiaan kerroksittain kaalisuikaleet, omenaviipaleet, sipulinlohkot, katajanmarjat, kuminat ja suola. Nuiji kaalia välillä että siitä irtoaa nestettä. Kun kaikki ainekset ovat astiassa nuijitaan vielä, että saadaan kaikki ainekset nesteen peittoon. Astian päälle asetetaan paino, esim. lautanen, jonka päälle asetetaan kivi tai kirjatuki. Koko komeus kääritään tuorekelmuun, niin että seos ei saa ilmaa. Hapankaaliastia jätetään lämpimään paikkaan (20-25°C) 2-3 päiväksi. Kun ruukku alkaa äännellä, se siirretään viileämpään 15-18°C. Syksyllä piha tai parveke voi olla sopiva paikka. Tärkeää on että lämpötila ei kohoa yli 18°C. Kahden viikon kuluttua hapankaali on kypsynyt. Vielä muutama viikko säilytystä 0-8°C:ssa niin se on valmista. Tarkista että kansi on hyvin kiinni, muuten voi asunto alkaa haista jäteastialle. Jatkosäilytys kylmiössä tai jääkaapissa. Tarkista että hapankaali on koko ajan nesteen peitossa (noin 5 cm nestettä), jos kaali vaikuttaa kuivalta lisää kylmää keitettyä suolavettä. Jos hapankaali haisee ja on limaista, jokin meni pieleen. Älä syö tälläistä kaalia. Onnistunut hapatus on silloin kun kaalin maku ja haju ovat raikkaita. Joskus hapankaalin pintaan voi muodostua hometta. Tämän voi estää käärimällä puhtaan harsokankaan sisään sinapinsiemeniä ja laitamalla tämän mytyn hapankaalin pintanesteeseen. Vanha konsti saada hapankaali käymään on laittaa kaaliastian pohjalle pala hapanta ruisleipää. Hapankaali sopii perunoiden ja salaatin kera, sekä raasteiden seuraksi.
Hirvipaisti 500g hirvenlihaa 1-2 tl murskattuja katajanmarjoja ½ tl roseepippuria ½ tl viherpippuria ½ tl mustapippuria 3 rkl konjakkia 1 tl suolaa Leikkaa liha suupaloiksi. Murskaa marjat ja pippurit morttelissa. Sekoita konjakki mausteiden ja suolan kanssa ja laita lihat tähän marinadiin. Anna marinoitua muutama tunti kylmässä. Paista uunissa. Sopii perunamuusin, maa-artisokkien sekä kanttarellikastikkeen kanssa tarjottavaksi.
Joulutee 2 tl jauhettuja katajanmarjoja kanelitanko ohut viipale tuoretta inkivääriä 2 kokonaista neilikkaa 1 tl kuivattua appelsiininkuorta muskottipähkinää piparminttua Laita ainekset harsopussiin tai haudutusteekeittimen haudutusosaan. Kaada kuuma vesi päälle ja anna hautua 10 min. Nauti hyvässä seurassa.
Jänispaisti 1 jänis
marinadi: 1 dl etikkaa 1½ dl kaljaa 2 rkl murskattuja katajanmarjoja 10 valkopippuria murskattuna 1 pieni sipuli silputtuna 1 tl suolaa Tee aineksista marinadi ja laita jäniksenlihat marinoitumaan 3-4 päiväksi. Kun liha on tarpeeksi marinoitunut paistetaan uunissa tai padassa miedolla lämmöllä 2 tuntia. Tarjoa jänispaistin kera nauriita, lanttuja tai perunoita.
Katajakahvi kuivattuja katajanmarjoja kahvijauhetta Paahda kuivattuja katajanmarjoja pannulla, kunnes ne muuttuvat tummanruskeiksi, miltei mustiksi. Anna jäähtyä. Hienonna morttelilla tai jauha kahvimyllyssä tai jyvämyllyssä. Laita jauhe kahvinsuodattimeen kahvin lisäksi. Antaa pikantin maun kahviin.
Katajakala grillissä 250-350 g siika, kuha tai kirjolohi 25-35 g merisuolaa katajanoksa (hieman pitempi kuin kala) tilliä, voita Perkaa kala. Hiero kalaan merisuolaa. Anna suolautua 2 tuntia. Pyyhi suola pois talouspaperilla. Tunge kalan vatsaan katajanoksa. Ompele kalan vatsa umpeen puuvillalangalla, jos tarvitsee. Sivele kala voilla. Grillaa 20 min. molemmin puolin. Sitten kun evä irtoaa on kala kypsää. Poista ompeleet ja katajanoksa. Silppua tuoretta tilliä päälle ja tarjoile perunoiden ja salaatin kanssa.
Katajakala savustuspöntössä Muutoin sama kuin edellinen ohje, mutta kypsennys tapahtuu savustuspöntössä. Vuole savustuslaatikon pohjalle leppälastuja ja laita katajanoksa niiden päälle. Laita kala ritilän päällä laatikon pohjalle. Sulje kansi tiiviisti. Laita savustuspönttö lämmönlähteen päälle ja savusta 20 min.
Katajakalja 3 dl katajanmarjoja 1 dl sokeria tai siirappia ½ rkl humalankäpyjä 7 l kiehuvaa vettä hiivaa Laita ainekset isoon kattilaan ja anna kiehua 10 min. Jäähdytä seos noin 40°C (kädenlämpöön). Lisää noin 1 rkl hiivaa ja anna käydä pari päivää. Siivilöi ja pullota. Säilytä pulloja suljettuna kylmässä.
Katajanmarjaesanssi kourallinen katajanmarjoja 1 l vettä 1 rkl kanelia 500g sokeria Kiehauta ainekset 5-6 kertaa ja siivilöi. Pullota. Käytetään antamaan katajanmarjanaromia jälkiruokiin.
Katajanmarjahillo katajanmarjoja sokeria vettä Huuhtele katajanmarjat hyvin ja laita kiehuvaan sokeriliemeen. Hilloa käytetään korostamaan riistan makua (hirvi-, jänis- tai metsälintupaistin kanssa).
Katajanmarjajäätelö 1 rkl murskattuja katajanmarjoja 1½ dl kermaa 1½ dl maitoa 1 dl ruokosokeria 1/4 dl tomusokeria 1 keltuainen 1½ rkl sitruunamehua Sekoita kaikki ainekset keskenään. Laita jäätelökoneeseen. Noudata koneen ohjeita. Jos jäätelökonetta ei ole, laita seos pakastimeen ja käy sekoittamassa muutaman tunnin välein. Kunnes massa kovettuu jäätelöksi.
Katajanmarjalakritsi katajanmarjoja vettä jauhoja sokeria kermaa Katso katajanmarjasiirapin ohje. Keitä marjat siirapiksi kolmessa vedessä. Yhdistä vedet ja lisää jauhot, sokeri ja kerma. Keitä koko ajan hämmentäen kunnes sakenee. Muovaile massasta pötkylöitä ja kääri karkkipapereihin.
Katajanmarjaliiri (kaljajuoma Karjalasta) tarvitset pienen tynnyrin tai tiinun 3 dl katajanmarjoja 2 dl sokeria 7 l kiehuvaa vettä Laita tiinun pohjalle kaksi puunkappaletta ja niiden päälle olkia. Olkien päälle murskatut katajanmarjat. Kaada vesi joukkoon. Veden pitää peittää marjat. Kahden päivän kuluttua juoma on valmis. Lisää juomaa saa lisäämällä tiinuun vettä. Hiivaa lisäämällä saat väkevämpää.
Katajanmarjamarinadi (riistalle tai mille hyvänsä lihalle) 1 pullo kuivaa valkoviiniä 1 dl valkoviinietikkaa ½ dl oliiviöljyä 1 silputtu sipuli 2 murskattua valkosipulinkynttä ½ dl persiljasilppua 1 rkl soijakastiketta 6 mustapippuria 6 katajanmarjaa Sekoita kaikki ainekset keskenään kattilassa, kiehauta ja anna jäähtyä. Ota terävä haarukka ja painele sillä reikiä lihaan joka puolelle. Laita liha astiaan ja kaada marinadi päälle. Pyörittele lihaa että marinadia olisi joka puolella. Jätä yöksi jääkaappiin. Marinoitu liha voidaan grillata, paistaa pannussa tai uunissa. Jäljelle jääneestä marinadista voi tehdä kastikkeen tai sen voi pakastaa myöhempää käyttöä varten.
Katajanmarjamarinoidut porsaankyljykset 4 porsaankyljystä 25 g vehnäjauhoja
Sekoita marinadiainekset keskenään. Laita kyljykset astiaan ja peitä marinadilla molemmin puolin. Anna maustua yön yli. Käännä kyljyksiä vähintään kerran maustumisen aikana. Kuumenna paistinpannu ja kaada marinadi kyljyksineen siihen. Ruskista noin 20 min. välillä käännellen. Nosta kyljykset syrjään. Lisää vehnäjauhot marinadiin ja saat kastikkeen. Tarjoa perunoiden ja höyrytettyjen vihannesten kera.
Katajanmarjamämmi maltaita jauhoja vettä katajanmarjoja Maltaat ja jauhot sekoitetaan keskenään ja lisätään vettä niin että saadaan kiinteähkö seos. Seokseen sekoitetaan murskattuja katajanmarjoja. Paksu seos paistetaan uunissa. Mitä enemmän vettä sen vellimäisempi seos tulee.
Katajanmarjasiirappi katajanmarjoja vettä Katajanmarjat laitetaan kattilaan ja peitetään vedellä niin että juuri ja juuri peittyvät. Keitetään. Vesi siivilöidään talteen. Katajanmarjat laitetaan uudelleen kattilaan ja taas peitetään vedellä. Keitetään. Vesi otetaan jälleen talteen. Katajanmarjat heitetään pois ja molemmat vesierät laitetaan kattilaan. Keitetään kokoon, kunnes alkaa näyttää siirapilta. Pullotetaan. On vanhastaan käytetty puolukkasäilykkeen makeuttamiseen.
Katajanmarjaviini 50 g katajanmarjoja 1 l valkoviiniä Keitä katajanmarjat valkoviinissä. Siivilöi pulloon. Säilytä viileässä. Juodaan lasillinen ennen ateriaa, apertiivinä.
Linnustajan paisti 1 lintu etikkaa vettä katajanmarjoja Lintu nyljetään, laitetaan etikkaveteen yöksi. Kiehautetaan aamulla vedessä yhdessä katajanmarjojen kanssa. Sen jälkeen lintu voidaan paistaa pannulla tai laittaa uuniin.
Riistan marinadi I 3 dl punaviiniä tai 3 rkl öljyä tai viinietikkaa 5-6 katajanmarjaa 3 rosmariinin oksaa 10 timjamin oksaa 1 laakerinlehti kokonaisia mustapippureita Murskaa mausteet morttelissa, lisää punaviini, öljy tai viinietikka. Levitä seos lihan pintaan ja kääri kaikki kosteaan liinaan. Anna marinoitua 2 päivää.
Riistan marinadi II 2 dl vettä ½ tl sitruunahappoa 2 tl suolaa 1 rkl minttua 1 rkl katajanmarjoja 5-6 neilikkaa 1 dl meiramia 6 maustepippuria 1 sipuli 5 valkosipulinkynttä tai kokonainen valkosipuli Laita kaikki ainekset kattilaan ja kiehauta. Anna liemen seistä kannen alla, kunnes jäähtyy. Laita riista vasta kylmään marinointiliemeen.
Kataja hoitokäytössä ja muu käyttö:
Höyryhengitys (ylempien hengitysteiden tulehdus, yskä) Katso katajatee II:n ohje
Katajainen potpouri 1 rkl kokonaisia neilikoita 2 rkl minttua 2 kanelitankoa 2 dl katajanneulasia 2 rkl kuivattua appelsiininkuorta 3 dl vettä Voidaan käyttää ilmanraikastimessa tai isossa tuoksulampussa tai hätätilassa kattilassa. Laita ainekset kattilaan, kiehauta ilman kantta ja jätä kiehumaan hiljakseen. Lisää vettä tarvittaessa. Säilytä seos jääkaapissa käyttökertojen välillä. Raikastaa ja kosteuttaa ilmaa ja antaa lämpimän ja mukavan tuoksun.
Katajanmarjakylpy 200-300 g murskattuja katajanmarjoja tai havuja kylpyveteen. Laita marjat kangas tai harsopussiin, niin kylpyamme on helpompi siivota. Voit käyttää myös katajanmarjojen eteeristä öljyä kylpyyn (maks. 3 tippaa). Kylvyn kesto 20 min, veden lämpötila 36-38 C. Auttaa PMS-vaivoissa eli kuukautisia edeltävässä hermostuneisuudessa, ärtyvyydessä ja tunne-elämän ailahteluissa, masennuksessa, turvotuksessa ja päänsäryssä. Sopii myös reumaatikolle, kihtiin ja iskiaskipujen hoitoon. Auttaa palautumaan fyysisistä ponnisteluista. Voidaan käyttää myös laihdutuksen tukena, nestettä poistamaan.
Katajanmarjasprii 20g jauhettuja katajanmarjoja 80 g alkoholia (70-75%) Kaada katajanmarjojen päälle alkoholi ja jätä seisomaan 7-10 päiväksi, ravistele astiaa ajoittain. Siivilöi. Voidaan käyttää vedellä laimennettuna sisäisesti (5 tippaa) tai ulkoisesti (30 tippaa) esim. kompressina reumaan, iskiakseen ja artriittiin.
Katajanmarjat Eläimille voi syöttää katajanmarjoja ehkäisemään ja hoitamaan vesipöhöä. Erityisesti lampaat pitävät katajanmarjoista.
Katajanmarjavoide (ihottumien, rohtumien, psoriasiksen ja paiseiden hoitoon) 70% katajanmarjaöljyä 30% sianihraa Sekoita ainekset keskenään. Säilytä voide viileässä ja käytä tarvittaessa.
Katajanmarjaöljy I (Hierontaan, kylpyveteen) 100 g murskattuja katajanmarjoja 1 l rypsiöljyä Laita katajanmarjat ja öljy lasiastiaan tai pulloon ja anna olla kaksi viikkoa auringossa. Siivilöi ja pullota. Sopii lihasjännityksiin ja -kipuihin, reumaattiseen kipuun, artriittiin, selluliittiin, iskiakseen, akneiholle, hiustenlähtöön, kylmiin käsiin ja jalkoihin. Sisäisesti käytettynä nestettä poistava, vatsaa rauhoittava, ilmavaivoja helpottava.
Katajanmarjaöljy II 5 dl manteliöljyä 2 tippaa eteeristä katajanmarjaöljyä Laita öljy pulloon, tiputa pari tippaa eteeristä öljyä joukkoon. Ravista kevyesti ja käytä hierontaan. Tätä öljyä ei saa käyttää sisäisesti.
Katajatee I (paha flunssa, influenssa) 30 g katajanmarjoja ½ l vettä Lisää katajanmarjat kiehuvaan veteen. Anna jäähtyä 10-20 min. Otetaan muutaman tunnin välein, 24 tunnin sisällä. Ei pitempiaikaiseen käyttöön.
Katajatee II (C-vitamiininpuutostilat, turvotukset, höyryhengitys) kourallinen katajanneulasia murskattuna 1 l vettä Keitä vesi ja laita murskatut neulaset veteen. Anna jäähtyä. Juo kylmänä. Katajateetä voi käyttää myös höyryhengitykseen flunssa-aikana. Korvatulehduksissa avaamaan korvaa, pidä korvaa kattilan ylöpuolella ja anna höyryn nousta korvaan.
Katajatee III ½ dl kuivattuja katajanneulasia 1 l vettä marjamehua tai sitruunanviipale Keitä vesi ja lisää neulaset joukkoon. Anna jäähtyä. Juo kylmänä sellaisenaan tai lisää joukkoon marjamehua tai sitruunanviipale.
Katajatee IV (kuona-aineiden poistoon) 1 tl katajanmarjoja 1 tl siankärsämöä 1 tl nokkosenlehteä ½ l vettä Kaikkia aineksia laitetaan yhtä paljon kuumaan veteen. Annetaan seistä 5-10 min. Tee siivilöidään ja on valmista juotavaksi.
Katajatee V (kuona-aineiden poistoon) 1 tl katajanmarjoja 1 tl koivunlehtiä 1 tl kamomillankukkia ½ l vettä Kaikkia aineksia laitetaan yhtä paljon kuumaan veteen. Annetaan olla 5-10 min. Tee siivilöidään ja juodaan.
Katajatee VI (vatsan rauhoitustee) 1 tl katajanmarjoja 1 tl koiruohoa 1 tl kamomillaa Ohje sama kuin ed.
Katajatee VII (vilustumiseen) 1 tl katajanmarjoja 1 tl heinäratamon lehtiä 1 tl pajunkuorta Ohje sama kuin ed.
Katajatee (kylmien käsien ja jalkojen hoitoon) 10 katajanmarjaa 3 dl vettä 1 tl rosmariinia 1 tl siankärsämöä 1 tl kultapiiskua 1/4 tl cayennenpippuria Murskaa katajanmarjat ja laita ne 3 dl kylmää vettä. Keitä hiljallleen 15 min. Lisää loput ainekset. Kiehauta. Siivilöi ja juo.
Katajatee Lapista 12 isoa katajanmarjaa per kuppi Survo marjat ja laita kiehuvaa vettä päälle. Anna hautua 10 min. Tarjoa katajakupista ja makeuta väinönputki- tai suomuurainviinalla.
Katajavihta Sido katajanoksia vihdaksi. Liota hetki lämpimässä vedessä, että vihta pehmenee ja vihdo kipeitä niveliä ja lihaksia. Kuiviltaan vihdottaessa on liian kova ja repii ihon rikki.
Kneippin katajanmarjakuuri (30 päivää) Ensimmäisenä päivänä pureskellaan yksi katajanmarja, toisena kaksi jne... kunnes 15. päivän jälkeen marjojen määrää vähennetään, kunnes päädytään taas yhteen marjaan.
Kuivatut marjat Laita murskatut marjat pieneen harvaan kangaspussiin ja ripusta pussi vaatekaappiin. Antaa hyvää tuoksua.
Kuukautisten aloituskylpy Huom! ei aloita anoreksian takia poisjääneitä kuukautisia. rosmariinia mäntyä katajaa kuusta Laita ainekset pussiin ja pussi kuumaan kylpyveteen. Kun lämpötila on laskenut sen verran että kylpyyn kärsii mennä, ota istuma- tai kokokylpy. Kylve 15-20 min.
Yrttijuoma (turvotukseen, ripuliin, ilmavaivoihin) 1 tl katajanmarjoja 1 tl liperin eli lipstikanjuurta 1 tl lakritsijuurta 3 dl kiehuvaa vettä Kaada vesi ainesten päälle ja anna hautua 10 min. Juodaa 1-2 kupillista päivässä.
paikka on perinteisesti varmistettu asumiselle suotuisaksi. Rakennusaikeille hankittiin maanhaltijan suostumus, jolloin maanhaltijasta tuli uuden talon kotihaltija. Vuodelta 1888 taltioidun tiedon mukaan taloa rakentaessa toimittiin seuraavasti.
Ensin iskettiin paikan ensimmäinen tuli. Se tehtiin elävän puun taulaan ja tulta virittäessä luettiin loitsuja. Kun valkea virisi palamaan, kierrettiin koko pihamaa palavan taulan kanssa ja luettii loitsuja ja rukouksia. Pihamaa kierrettiin kaksi kertaa myötäpäivään ja kerran vastapäivään.
Tulta poltettiin paikalla kolme vuorokautta eikä sitä saanut jättää hetkeksikään yksin. Kolmantena yönä maanhaltija näyttäytyi rakentajalle unessa. Haltijan olomuodosta pääteltiin paikan väkien ominaisuuksia ja suopeutta rakentamiselle.
Jos unessa nähtiin iloinen, kauniisiin vaatteisiin, kultaisiin korvarenkaisiin ja sormuksiin sonnustautunut nainen, talosta tuli varakas ja erityisesti karja menestyi. Jos unessa nähtiin iloinen ja komeissa vaatteissa oleva mies, talolla tulisi olemaan pyyntionnea ja hyviä hevosia. Jos unessa nähtiin iloinen pariskunta, talon asukkaiden avioelämä tulisi olemaan onnellinen. Jos oli nähty onnellinen ja rikas haltija, tehtiin aamulla pieni uhri siihen paikkaan missä se oli nähty.
Maanhaltijan kanssa tehtiin ikuinen seurattava lupaus. Sille luvattiin antaa osansa aterioista juhlapyhinä: esimerkiksi Mikkelinä vietiin paikalle lampaan veri, sisälmykset, luut ja muut tähteet. Tai tiputettiin maitotippoja paikalle joka torstai. Taikka vietiin kekri-iltana haltijalle ruokia kaikista maan, karjan, metsän ja veden tuotteista.
Oli lupaus minkälainen tahansa, sitä ei saanut rikkoa, eikä haltijan näyttämälle paikalle saanut rakentaa mitään tai tehdä tietä. Jos paikalla kohosi puun vesa, sitä piti suojella eikä puusta saanut taittaa oksaakaan. Luvatut antimet tuotiin puun juurelle ja puulle kumarrettiin aina haltijaa muistaessa.
Tulevan talon uuni piti rakentaa pihapiirin ensimmäisen tulisijan paikalle. Kun tällä tavoin toimittiin, maanhaltija varmisti ettei tuli päässyt karkaamaan. Jos sellainen vaara oli olemassa, haltija herätti ihmisen korjaamaan asian.
Hyvin kohdeltu haltija suojeli muutenkin taloa ja sen asukkaita. Suuremman vahingon edellä haltija näyttäytyi ihmisille; silloin piti olla varuillaan, jotta vahinko saatiin tunnistettua ja estettyä hyvissä ajoin.