maanantai 24. heinäkuuta 2017

KUN VALHE TUHOUTUU, SINÄ HERÄÄT HENKIIN.

Kertaan nyt prosessin käytännöllisen puolen ja jatkan sitä hieman pidemmälle. Riippumatta siitä, oletko tällä hetkellä rauhallinen tai kenties levoton tulisen riidan jälkeen (ja erityisesti, jos jokin tässä kirjassa häiritsee tai suututtaa sinua), istu alas ja kohdista sisäinen huomiosi siihen tunteeseen, joka vaikuttaa napasi seutuvilla, ja anna huomion pysyä siinä.
Kun olet saanut siitä otteen, uppoa siihen, uppoa tuohon tunteeseen. Se yrittää päästä sinusta eroon, kuin pyörivän kiekon keskipakoisvoima. Pysy siinä kiinni. Anna itsesi, huomiosi laskeutua siihen. Muutu siksi, muutu tuoksi tunteeksi, tuoksi aistimukseksi - mutta ilman, että ajattelet.
Teet sen yksinkertaisesti olemalla levollinen. Hiljaisuus on ainoa voimasi tätä sisälläsi olevaa poikkeuksellista vastustajaa vastaan.



 SYVENEVÄN HILJAISUUDEN TIE.


 Vain hiljaisuudella, havaintokykysi hiljaisuudella, tietoisella huomiolla, jota eivät häiritse ajatukset eivätkä huolet, on riittävästi voimaa hajottaa sisällesi kertynyt tyytymättömyys, kipu ja rauhattomuus, Vain hiljaisuus voi päästä sinne, tunkeutua sinne.
Kun onnistut siinä, tulet tuntemaan kipua, pelkoa, epäilyä, ja tulet kokemaan itsesi uhatuksi. Nämä tunteet ovat vanhoja kätkettyjä emootioita, jotka nousevat lävitsesi, ja jotka hajoavat sitä mukaa, kun kohtaat ne rohkeasti. Emotionaalinen ruumiisi rimpuilee, valittaa, itkee, kärsii ja yrittää huutaa fyysisen kehosi lävitse. Se tekee mitä tahansa saadakseen sinut pakenemaan, siirtämään tietoisuutesi polttavan huomion pois itsestään. Se yrittää pakottaa sinut nousemaan ja liikehtimään, ottamaan ryypyn tai lähtemään ulos. Se yrittää vakuuttaa sinulle, että sinä olet hullu, tai että minä olen hullu. Se yrittää saada sinut luovuttamaan ja toteamaan ja toteamaan koko asian merkityksettömäksi. Mutta sinun tulee kestää.

Sinun on pidettävä kehosi hiljaisena niin kauan kuin suinkin voit. Sen jälkeen liiku, jos sinun täytyy liikkua, pidä kymmenen minuutin tauko. Istu sitten alas ja aloita uudelleen. Älä anna periksi.
Kun sanon 'pidä kehosi hiljaisena', en tarkoita, että tukahduttaisit sitä. Se, mikä liikuttaa kehoasi tällaisina hetkinä, on nurkkaan ajettu emootio. Kun pidät kiinni emootiosta itsestään, sillä ei ole voimaa saada kehoasi liikkumaan. Emootio ei voi liikkua niin kauan kuin olet kohdistanut huomiosi siihen.

Emotionaalinen ruumiisi on elävä olento: se elää sinussa kuin loinen, eikä se halua kuolla. Mutta juuri se on tapahtumassa. Sinä olet tappamassa sitä, tappamassa koko kivuliasta ja yksinäistä menneisyyttäsi tämän hetken tietoisuutesi avulla.


VAIN NYT ON TODELLISTA.


Kun sinulla on vaikeaa, muista pitää kiinni siitä, mikä on hyvää, todellista ja oikeaa, nyt. Sillä vain nyt on todellista.
Kun kohtaat totuuden elämästä, emotionaalinen ruumiisi kulkee kuoleman tunnelin lävitse. Ja se voi olla sinulle vaikeaa, jonkin aikaa. Jokainen kulkee kuoleman tunnelin lävitse, ennemmin tai myöhemmin, tietoisesti tai tiedostamattomasti. Jokaisen on läpäistävä oma vastustuksensa - nuo emotionaaliset tilat, jotka ovat kerääntyneet häneen: viha, kauna, kärsimättömyys, ajatukset, haluaminen ja yrittäminen; kaikki emotionaalisen ruumiin kuolettava aines. Ajatus helvetistä on lähtöisin juuri sieltä. Sinä luot oman helvettisi, ja kun vetäydyt takaisin itseesi, sinun on kohdattava se, mitä olet luonut. Älä pelkää: se on vain emotionaalinen ruumiisi. Se on vain se tietämättömyys, jonka olet itse kerännyt.
Oikea tapa kohdata helvetti on olla hiljaa, olla läsnä. Sillä helvetti menneisyytesi tietämättömyys, ei voi kestää läsnäolosi hiljaisuutta. Kun on aika kuolla, olipa kuolema miten vaikea hyvänsä, ole vain hiljaa ja pysy siellä, missä olet. Hiljaisuus auttaa sinut kaiken lävitse.




Kirja: Vain Pelko Kuolee / Barry Long

torstai 20. heinäkuuta 2017

KATSO, ENERGEETTISESTI.

Teet sen pitämällä kiinni aistimuksestasi huomiosi avulla. Havaitse se; tunne, mitä aistimuksessasi on. Älä tee johtopäätöksiä. Johtopäätökset ovat ajattelemista, eivät katsomista.
Kun katsot huomiosi avulla tällä tavoin, energeettisesti, näet ja löydät sen, mikä on, ilman että nimeät sitä. Ihmisten on hyvin vaikea ymmärtää, kuinka kauniin yksinkertainen ja tehokas tämä prosessi on. Emotionaalisen ruumiinsa vuoksi he ovat monimutkaisia. He eivät pysty näkemään suoraan, koska he eivät pysty katsomaan suoraan. He etsivät ongelmia, eivätkä näe yksinkertaista ratkaisua edessään.

Yksinkertainen totuus on se, että heti kun tietoinen huomiosi on keskittynyt sisäiseen tunteeseen itsestäsi, se tulee tuhoamaan kaiken, mikä tuossa tunteessa on valheellista. Ja koska emootio eli onnettomuus on yhtä kuin sinussa oleva valheellisuus, se (kivuksi muuttuessaan) vähitellen hajoaa tai tuhoutuu. Se, mikä jää jäljelle, on aitoa - se on sinun iloinen, luonnollinen, eloisa itsesi, sinun oma onnellinen kehosi. Se ei voi koskaan hajota, sillä yksin se on sinussa todellista.


Kirja: Vain Pelko Kuolee / Barry Long 

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

ÄLÄ OLE ONGELMA: OLE, JA RATKAISU LÖYTYY.

Kun et anna tapahtumalle tulevaisuutta eli seurauksia ajassa - ajattelemalla, että siitä tulee ongelma, tai että se aiheuttaa ongelman - joku toinen tapahtuma mitätöi nopeasti kaikki näennäiset hankaluudet. Sinun ei tarvitse muuta kuin olla, ja ratkaisu saapuu.
Esimerkiksi: jos romutat autosi, hinausauto tulee kulman takaa, tai joku tarjoutuu hinaamaan autosi; joku lainaa sinulle yllättäen auton, kun omasi on korjattavana; saat odottamattoman rahasumman, jolla voit maksaa korotetun vakuutusmaksun. Olipa tilanne mikä hyvänsä, siihen ei sisälly ongelmia, koska sinä et luo niitä.

Sinun tarvitsee vain toimia tapahtumien vaatimalla tavalla niiden sattuessa ja estää tietoisuuttasi luomasta emotionaalisia ongelmia reagoimalla ahdistuneesti tai kärsimättömästi. Tapahtumien luonnollinen kehitys tuo mukanaan kaiken tarpeellisen.

Salaisuus on tämä: mitä vähemmän teet ongelman elämästäsi, tai mistä hyvänsä tapahtumasta elämässäsi, sitä vähemmän aikaa eli emootiota kehittyy tapahtuman ja sen luonnollisen ratkaisun välille. Annat ajalle yhä vähemmän sijaa vaikeuttavana tai rajoittavana tekijänä, ja lopulta eliminoit sen vaikutuksen kokonaan. Tapahtumat virtaavat silloin ajattomasti, ja elämä on suloista, helppoa ja vaivatonta - vaikka muut saattaisivatkin nähdä sen ongelmallisena.

Kaikki pelkistyy tähän: sinä luot ongelman, sinä suurennat sen, ja sitten luulet, että ajan myötä tai tekojesi kautta voit poistaa tai ratkaista sen. Kuitenkin kaikki se, mitä teet, kaikki huolehtimisesi ja kaikki turhautumisesi, ainoastaan viivyttää ratkaisua, joka olisi muuten saapunut jo aikaisemmin. Mitään ongelmaa ei ollut alun alkaen edes olemassa.

Sinä - se onnettomuus sinussa, joka estää sinua näkemästä yksinkertaista totuutta elämästä - olet ainoa ongelma. Sinä, ongelmien luoja, asetut vain asioiden tielle kaiken kipusi ja hämmennyksesi kanssa. Vapauta itsesi varsinaisesta ongelmasta, omasta onnettomuudestasi, ja kaikki ongelmat katoavat, kaikki onnettomuus katoaa.



                                                             *


Jotta voit hajottaa emotionaalisen ruumiisi, joka on kasvanut sinussa syntymästäsi lähtien, sinun tulee tehdä lujasti työtä. Jollekin se on vaikeampaa kuin joillekin toisille, ja joskus tarvitaan vain muutama totuuden sana koko idean välittämiseksi: mies tai nainen näkee välittömästi, mitä tulee tehdä, ja hän ryhtyy toimeen, tuntien valtavaa helpotusta ja löytämisen riemua.

Jotta voit lähteä liikkeelle, sinun on kyettävä tuntemaan emotionaalisen ruumiisi läsnäolo sisälläsi. Jollet kykene tuntemaan sitä, et voi alkaa toimia sen suhteen.

Kun emotionaalinen ruumis on valloillaan ja aktiivinen, kuten ollessasi vihainen tai masentunut, se on todennäköisesti liian voimakas, jotta voisit irtautua siitä. Samaistut siihen, uppoudut siihen, ja kadotat itsesi siihen. Siksi sinun on alettava tunnistaa se tavallisissa tilanteissa, kuten nyt, kun se luultavasti vain uinuu, käyden tyhjäkäynnillä.

Voit tuntea emotionaalisen ruumiisi pintakerroksen nyt, kun suljet silmäsi ja keskität sisäisen huomiosi tunteeseen tai aistimukseen vatsasi alueella. Sinun on toisin sanoen tunnettava todellinen tunne, fyysinen aistimus, joka on sisälläsi. Sulje silmäsi, ja tunne se nyt.


Sinun voi olla vaikea erottaa tätä aistimusta, ellet ole hiljentynyt riittävästi harjoittamalla oikeanlaista meditaatiota. Yhtä kaikki, tulet kyllä kokemaan sen, mikäli et väkisin yritä sitä. (Kaikki meditaatio ei ole oikeanlaista. Oikeanlaisessa meditaatiossa mielesi on hiljainen, ja huomiosi on yhtä sen todellisuuden kanssa, jonka tunnet tai joka olet kunakin hetkenä).

Tämän aistimuksen lävitse nousevat kaikki mielialasi ja masennuksesi omasta alitajunnastasi. Jos olet juuri riidellyt, riidan emotionaalinen rasitus tuntuu ensin vatsassa, navan alueella. Mutta rasitus leviää nopeasti läpi koko kehon, erityisesti sydämeen, rintakehään, kurkkuun ja lopulta päähän, missä se aiheuttaa päänsärkyä, väsymystä, hämmennystä tai jonkin muun häiritsevän reaktion.

Muista, että emotionaalinen ruumiisi on yhtä elävä ja älykäs kuin sinä itse. Se ei halua tulla löydetyksi eikä nähdyksi sinusta erillisenä. Siksi se yrittää suunnata huomiosi jonnekin muualle - missä se yleensä onnistuukin. Eräs sen keinoista on vaikuttaa muihin kehonosiisi kipujen ja särkyjen muodossa. Ne eivät ole jatkuvia, sillä emotionaalisella ruumiilla ei ole kestävyyttä vaikuttaa mihinkään kehon alueeseen kauempaa kuin noin tunnin verran - olkoonkin, että se pystyy tuomaan kivut ja säryt aika ajoin takaisin. Sen häiritsevin vaikutus on kuitenkin siinä, että se saa sinut ajattelemaan. Ajatteleminen on varma keino estää sinua pääsemästä käsiksi emotionaalisen ruumiin juuriin, onnettomuuteen, joka on vatsassasi.

Sinun tulee ymmärtää, että välinpitämättömyytesi ja tietämättömyytesi vuoksi onneton emotionaalinen ruumiisi on ottanut hallintaansa suuren osan sisäistä itseäsi, alitajuntaasi. Se ei tule antautumaan. Sinun tulee päästä sisälle, sen luokse, ja kaivaa se irti juurineen, tietoisesti, energeettisesti.

Emotionaalisen ruumiin hajottaminen edellyttää toimintaa, nyt. Sinun on aloitettava jostakin, ja aloittaminen tapahtuu aina nyt, tässä hetkessä. Pysähdy tämän kappaleen lopussa, sulje silmäsi, ja ole sisäisesti niin tyyni ja hiljainen kuin voit. Tunne tämä tunne, tämä fyysinen aistimus, joka on kehossasi vatsan ympärillä.

Se, mitä tunnet on emotionaalinen ruumiisi.
Se on sinuun jäänyt emootio, onneton asukas kehossasi. Se saattaa vaikuttaa harmittomalta ja sangen normaalilta silloin, kun sinussa ei ole mitään häiriötä. Mutta heti, jos tasapainosi järkkyy, se ilmenee voimakkaana tunteena, pakonomaisena haluna huolehtia tai tehdä jotakin muuta kuin keskittyä itse tunteen epämukavuuteen.

Jos et tällä hetkellä voi kokea tätä tunnetta itsestäsi, se tarkoittaa sitä, ettet ole vielä tarpeeksi hiljainen. Todennäköisesti et voi edetä kunnolla ennen kuin opit meditoimaan oikein. Tämä vaatii jälleen välitöntä toimintaa: järjestä itsellesi mahdollisuus oppia meditoimaan oikein. (Jotkut muut kirjoistani auttavat sinua siinä).
Kun keskityt aistimukseen, älä ajattele, mitä olet tekemässä. Yksinkertaisesti tee se. Ajattelu tarkoittaa asioiden heijastamista tulevaisuuteen tai takaisin menneisyyteen - jotakin häiritsevää. Emotionaalinen ruumiisi panee sinut ajattelemaan, koska se tietää, että ajatellessasi kulutat sitä ainoata energiaa, joka voi tuhota sen. Toisin sanoen se harhauttaa tietoista huomiotasi.


Kirja: Vain Pelko Kuolee / Barry Long

tiistai 18. heinäkuuta 2017

PITÄYDY TOIMINNASSA

Sinun tulee pitäytyä toiminnassa, hetki hetkeltä, sen mukaisesti, mitä tapahtuman oma energia sinulta vaatii. Näe tapahtuma, näe itse tilanne, ja huomaat selkeästi, mitä sinun on tehtävä, jos sinun on ylipäänsä tehtävä mitään.
Älä tee sitä mitä ajattelet. Tee se mikä on oikein. Ja se, mikä on oikein, heijastuu siinä, mikä on - tapahtumassa sellaisena kuin se on nyt edessäsi maailmassa, ei mielikuvituksessasi. Jos mitään ei ole tehtävissä, näet sen; älä tee silloin mitään. Mutta älä ajattele.

Jos sallit mielesi liikkua tämän hetken ulkopuolelle heijastamalla sitä tulevaisuuteen tai menneisyyteen, vaikkapa vain miettimällä sitä, mitä joku saattaisi sanoa tai ajatella, teet tapahtumasta ongelman. Silloin et voi enää nähdä sitä sellaisena kuin se on, puhtaana tapahtumana. Olet sisällyttänyt siihen pelkosi, oman emotionaalisen onnettomuutesi.
Kun voit suhtautua asiaan puhtaana tapahtumana (mieltämättä sitä joksikin, mitä se ei ole), se ei tule aiheuttamaan sinussa onnettomuutta, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Kun pidät onnettomuuden poissa nyt, pidät sen poissa myös tulevaisuudessa. Muut tapahtumat, jotka seuraavat tästä tapauksesta, tulevat silloin tapahtumaan kuten niiden pitääkin tapahtua, kukin omalla ajallaan.
Jos tunnet emotionaalista kipua, se tarkoittaa sitä, ettet näe selkeästi. Olet aiheuttanut itsessäsi oikosulun, olet eristäytynyt tapahtumien luonnollisesta virrasta. Ajattelet ja heijastat pelkoasi ja epävarmuuttasi (emotionaalista ruumistasi) tapahtuman ylle. Tapahtuma tulee tällöin väistämättä heijastamaan osan samoista onnettomista emootioista takaisin sinuun. Tulevat tapahtumat näyttävät sisältävän enemmän samaa ongelmaa.

Seuraavissa kappaleissa tulen selittämään täsmällisesti, mitä tämä tarkoittaa, ja mikä on totuus ilmiön takana. Se on yksi olemassaolon suurista, vapauttavista totuuksista. Jotta voisit saada siihen energeettisen yhteyden sisälläsi, joudut ehkä lukemaan selityksen useita kertoja ja useaan eri otteeseen. Mutta kun löydät tuon yhteyden, se tulee vapauttamaan sinussa suurta itsetuntemusta eli henkistä selkeyttä. Tässä se on:


KAIKKI TAPAHTUU TIETOISUUDESSASI

Kaikki tapahtuu tietoisuudessasi; siksi olet tietoinen siitä mitä tapahtuu. Se, mitä kuvittelet tapahtuneen - kuten se, mitä tapahtui nukkuessasi viime yönä - on jotain aivan muuta. Se on mielen toimintaa, ei tietoisuuden toimintaa. Tietoisuus vaikuttaa mielen taustalla ja antaa mielelle sen tietoisuuden, jota se tarvitsee toimiakseen ja heijastaakseen. Mieli on riippuvainen tietoisuudesta, mutta tietoisuus ei ole riippuvainen mielestä.

Annan sinulle toisen esimerkin tietoisuuden ja mielen välisestä erosta jokapäiväisessä elämässäsi. Jos joku toinen ajaa autollasi kolarin sinun poissa ollessasi, se ei tapahdu tietoisuudessasi. Tässä tapauksessa asia tapahtuu tietoisuudessasi vasta sillä hetkellä, kun saat tiedon siitä. Ja se, miten reagoit tai suhtaudut siihen tuossa hetkessä, ratkaisee sen, teetkö siitä ongelman ja oletko siten luomassa itsellesi uusien ongelmien sarjaa.

Toisin sanoen: se selkeys, jolla kykenet näkemään tapahtuman, määrää, kuinka siitä aiheutuvat tapahtumat ja olosuhteet tulevat vaikuttamaan sinuun tulevaisuudessa. Jos koet tapahtuman ongelmana sen sattuessa, koet kaikki siihen jälkeen päin liittyvät tapahtumat saman ongelman jatkeena, ja ne muuttuvat itse asiassa osaksi samaa ongelmaa. Tämä merkitsee sitä, että tapahtumaa tulee todella seuraamaan sarja muita ongelmallisia tapahtumia. Jos esimerkiksi ajat kolarin, syntyy ongelma, kuinka saada rikki mennyt kulkuväline korjaamoon, kuinka olla ilman autoa useita viikkoja, kuinka löytää rahat korotetun vakuutusmaksun maksamiseen ja niin edelleen.

Ihmiskunta on vähitellen hyväksynyt tämän normaalin, ongelmallisen elämisen kulun tapahtumien luonnolliseksi virraksi, jota ei voi kyseenalaistaa. Tullakseen ratkaistuksi jokainen ongelma vaatii aikaa ja vaivaa eli tuottaa muita ongelmia. Mutta se ei ole totuus. Eikä se ole lainkaan luonnollista tai välttämätöntä. Näin todellakin yleensä tapahtuu, mutta vain siksi, että itse kukin luo tapahtumista ongelmia omassa tietoisuudessaan. Heti kun lakkaat toimimasta niin, heti kun alat nähdä jokaisen tapahtuman ainutkertaisena tässä hetkessä, ilman ongelmallista jatkuvuutta eli tulevaisuutta, koko dynamiikka tulee muuttumaan. Syynä on tietoisuutesi voima.

Tietoisuutesi (ei mielesi) on voimakkain ja luovin asia koko olemassaolossa. Se ohjaa elämääsi mielesi takana, täysin uskollisena sille, miten sinä koet elämän. Se ei pakota sinua mihinkään: se luo puolestasi, havaintokykysi selkeyden mukaisesti. Sillä sinä itse ohjaat omaa elämääsi, ja se, miten näet elämän, määrää sen, miten elämä vaikuttaa sinuun, tai millaista sen tulee sinulle olla. Jos näet ympärilläsi ongelmia, tietoisuutesi on pakko luoda ongelmia. Jos kuitenkin alat vastustaa ongelmien luomista ja nähdä tapahtumat vain sellaisina kuin ne tapahtuvat, tietoisuutesi on vapaa toimimaan luonnollisesti, kuten kuuluukin toimia, eikä se aiheuta enää uusia ongelmia. Tämä on elämän ihme, tietoisuuden ihme, joka poistaa kaiken onnettomuuden.

Annan sinulle nyt avaimen tähän kaikkeen. Totuus, joka tekee tämän ihmeen mahdolliseksi, on siinä, että jokainen tapahtuma, joka ilmenee tietoisuudessasi, on luonnollinen vastaus tai ratkaisu johonkin aikaisempaan tapahtumaan. Kaikki viiveet ja ongelmat ovat ainoastaan mielessä.


Kirja: Vain Pelko Kuolee / Barry Long

maanantai 17. heinäkuuta 2017

ONNETTOMUUS ALKAA AINA NYT.

Onnettomuus on konkreettista, ja se kerääntyy sinussa nyt. Kaikki se onnettomuus, jonka voit muistaa ja jota suret, on jo mennyttä ja asustaa jo sinussa, joten se ei ole onnettomuutta, joka alkaa nyt. Onnettomuus alkaa tapahtumista, jotka voit välittömästi tunnistaa, kuten autosi romuttuminen, ero rakastamastasi ihmisestä, seksuaalinen katastrofi, kuolema, työpaikkasi menetys - mikä tahansa järkytys. Sinun tehtäväsi on estää tuon hetken emootiota pääsemästä sisällesi. Se vaatii välitöntä toimintaa, juuri tuossa hetkessä.

Ensimmäinen toimenpide on kohdata se tosiasia, että se, mitä on tapahtunut, on todella tapahtunut.
Yleensä ensimmäinen reaktio on epäusko. Se on emotionaalisen ruumiin yritys paeta tai katsoa poispäin todellisuudesta välttääkseen järkytystä. Emootiolle jää näin aikaa tulvia sisääsi, ja sinä kadotat läsnäolosi.

TOTEA ENSIN TOSIASIA.


Teet sen siten, että et koe tapahtumaa ongelmana. Se tarkoittaa sitä, että et ajattele, mitä tapahtuma merkitsee sinulle tulevaisuudessa, tai miten se tulee myöhemmin vaikuttamaan sinuun. Sinun tulee pysyä tässä hetkessä. Sinun tulee olla todellinen. Ja todellisena oleminen tarkoittaa sitä, että olet läsnä siellä, missä olet kyseisellä hetkellä.
Tulevaisuus ei ole saapunut vielä. Tosiasia on: autosi tai osa elämääsi on muuttunut silmiesi edessä. Älä tulkitse. Älä analysoi. Sinun on nähtävä tapahtuma juuri sellaisena kuin se on, liittämättä siihen mielikuvitusta tai johtopäätöksiä. Silloin kaikki ne fyysiset toimenpiteet, joita tilanne sinulta vaatii, ilmestyvät välittömästi tajuntaasi - ilman, että sinun tarvitsee huolehtia tai ajatella.

Vain tällä hetkellä on merkitystä. Heti kun irtaannut nykyhetkestä ajattelemalla tulevaisuutta tai menneisyyttä, tulet olemaan onneton. Päästät emootion sisääsi. Sama pätee myös tapahtuman jälkeen. Et saa ajatella tapahtunutta jälkikäteen; et saa toistaa sitä mielessäsi.

Järkytystä tilanteen tapahtumahetkellä ei voi välttää. Mutta järkytys ei ole emootiota. Järkytys on tyhjiö, jossa itsen muutos voi tapahtua. Järkytys katkaisee kaiken ajattelun, kaiken sinussa olevan menneisyyden jatkuvuuden. Järkytyksen hetkellä olet uusi, mikäli vain kykenet olemaan läsnä. Ja mahdollisuutesi syvään perinpohjaiseen itsen muutokseen on valtava. Paniikki ja huoli alkavat vasta, kun annat ajatustesi palata ja herättää vanhan emotionaalisen ruumiisi, jolloin yhä enemmän emootiota, yhä enemmän onnettomuutta pääsee tulvimaan sisääsi.


Kirja: Vain Pelko Kuolee / Barry Long


lauantai 15. heinäkuuta 2017

SEKSUAALINEN OSA ONNETTOMUUDESTA ILMENEE HALUNA KOKEA VÄLITÖNTÄ NAUTINTOA

Murrosiän jälkeen emootioiden ote on paljon lujempi kuin varhaislapsuudessa. Murrosikäisenä sinua ei enää olisi voitu vieroittaa emootioistasi. Pahaa aavistamatta annoit itsesi kiintyä niihin huvittamalla ja tyydyttämällä itseäsi seksuaalisten tai romanttisten kuvitelmien uudella ja kiihottavalla nautinnolla.

Tyydyttämällä itseäsi kaikenlaisilla eroottisilla mielikuvilla aloit leikkiä onnettomuuden koko pakottavalla voimalla. Mutta tietämättömyydessäsi et luonnollisestikaan tajunnut asiaa. Yhtä vähän tajuat sitä tänään, mikäli jatkat itsesi tyydyttämistä mielikuvien avulla. Ainut asia, mikä merkitsi jotain murrosikäiselle emotionaaliselle ruumiille, oli se, että sisään virtaava seksuaalinen energia tarjosi sille äärimmäisen jännityksen kokemuksen - mielikuvituksellisen uuden välineen itsekkäälle nautinnolle. Se, että asiaan liittyi ehtoja (mikään maailmassa ei ole ilmaista), ei juolahtanut koskaan mieleesi.

Kaiken kuvitellun ja kaikkien mielikuvien aiheuttamien myllertävien emootioiden alapuolella sisällesi virtaava puhdas seksuaalinen energia on rikkaudessaan ja täyteläisyydessään täydellisen jatkuva ja vakaa. Mutta emotionaalisen ruumiin vastustuksen läpi koettuna tämä energia näyttää olevan katkonaista. Se nousee kiihkeänä seksuaalisena tarpeena, joka luo voimakkaan emotionaalisen huuman. Kun seksuaalinen kiihoke on poissa, energia hidastuu, ja tunnet itsesi jälleen rauhalliseksi ja normaaliksi. Emotionaalinen ruumiisi ei ole koskaan vakaa, se on joko matkalla ylös tai matkalla alas. Suuri osa tästä tapahtuu tajuntasi alapuolella. Oltuaan ensin kiihottunut ja sitten näennäisesti rauhoittuessaan emotionaalinen ruumiisi hidastuu hidastumistaan tajuntasi pinnan alla, kunnes ennemmin tai myöhemmin, tuntien tai päivien sisällä, sen värähtely saavuttaa tuon pelätyn välivaiheen, joka tunnetaan kyllästymisenä, eristyneisyytenä tai yksinäisyytenä. Päästäkseen siitä ulos ja saadakseen takaisin kadottamansa nousuvaiheen nautinnon tai kiihokkeen emotionaalinen ruumiisi pakottaa sinut ajattelemaan menneisyytesi jännittäviä kokemuksia - jotka ovat yleensä seksuaalisia. Tämä saa sen jälleen värähtelemään nousuvaiheen intensiteetillä, ja tunne on hyvin miellyttävä. (Kuinka usein olet tehnyt niin maatessasi sängyssä tai kuumassa kylvyssä?) Heti kun mielikuvituksen ärsykkeet ovat ohi, heti kun lopetat ajattelemisen tai käännät huomiosi muualle, emotionaalinen ruumiisi jatkaa jälleen omaa värähtelemistään. Koska se on onneton organismi, se ei voi vaikuttaa itseensä muuten kuin onnettomasti - luomalla huippukokemuksen vastakohdan, yhtä voimakkaan masennustilan. Se nousee tajuisuutesi pinnalle tuntien ja päivien kuluttua ilkeänä, synkkänä puutteen tunteena; olet masentunut tai pahantuulinen tietämättä miksi. Pian se kääntyy haluksi tai kaipuuksi kokea uudelleen puuttuva nautinto, mikä ajaa sinut toimintaan, jossa yrität jälleen toistaa nousuvaiheen nautintoa. Tämä toiminta on yleensä luonteeltaan seksuaalista; tai sitten se on jotakin seksuaalisuuden tavanomaisista, itseä tyydyttävistä vaihtoehdoista: ruoan, kuluttamisen, alkoholin, vaatteiden, huvituksien tai rahan halun tyynnyttämistä - jonkinlaista väliaikaista nautintoa. Väistämättä tämä johtaa yhä suurempaan tyytymättömyyteen ja onnettomuuteen; ja ne johtavat puolestaan yhä suurempaan kaipuuseen, uuteen harhaanjohtavaan toimintaan, kasvavaan kipuun ja niin edelleen.

Tämä nautinnon ja kivun kehä jatkuu keskeytyksettä koko elämäsi ajan - tai ainakin siihen saakka, kunnes päätät tietoisesti hajottaa oman emotionaalisen ruumiisi ja olla sitä, mitä todella olet.


                                                            *


Uudet kivut saapuvat tuhkatiheään uusien seksuaalisten kokemusten ja paineiden seurauksena, lisäten oman jäännöksensä onnettomuuden palloon. Opit pelkäämään sitä, mikä ne aiheutti, ja opit pystyttämään emotionaalisia muureja estääksesi samoja kipuja loukkaamasta sinua uudelleen. Nämä itseä suojelevat varustukset kasvavat emotionaalisiksi kovettumiksi, jotka eristävät tunteesi ja tylsistyttävät sinut. Vähitellen alat tuntea itsesi yhä kuolleemmaksi ja kuolleemmaksi. Nautinto ja elämänilo  ilman ulkopuolisten ärsykkeiden tai kiihokkeiden apua tulevat melkein mahdottomiksi. Ihmettelet, mitä on tapahtunut nuoruutesi ihanan elävälle tunteelle. Se ei ole kadonnut: olet vain peittänyt sen kovettuneella emootiolla - pelolla.

Tunnistatko tämän itsessäsi?

Rakkauden alueella alat suojella itseäsi erityisen huolellisesti. Annat itsestäsi vain tietyn osan, muttet koskaan kaikkea - koska pelkäät. Et ole edes aivan varma siitä, mitä pelkäät; olet vain pelokas, varovainen ja pidättyvä. Ja silloin, kun annat itsestäsi niin paljon kuin kykenet, tulet jälleen loukatuksi. Koska valitset kumppanisi emotionaalisen ruumiisi emootioiden perusteella, valintasi tuovat väistämättä mukanaan onnettomuutta.

Emotionaalinen ruumis on rakkaudeton, ja suhteissa se etsii itselleen sitä rakkautta ja onnellisuutta, jota sillä ei ole. Koska on mahdotonta ottaa vastaan sellaista mitä ei kykene antamaan, emotionaalisten ihmisruumiiden välinen liitto päättyy väistämättä emotionaaliseen ristiriitaan ja piinaan, jossa molemmat osapuolet huutavat kivusta, vaatien rakkautta. Tai liitto päättyy kompromissiin, joko yhdentekevään tai tuskalliseen - rakkauden ja elämän tunteettomaan kieltämiseen, jota kutsutaan herttaisesti kodikkuudeksi, mukavuudeksi, yhteensopivuudeksi tai kumppanuudeksi.

Ennemmin tai myöhemmin rakkauselämäsi johtaa katastrofiin. Hellät unelmasi rakkaudesta ja romansseista tulevat johdonmukaisesti puhkotuiksi, runnelluiksi ja loukatuiksi. Jokainen kipu, jonka tietämättömyydessäsi luulit olevan ohitse, jonka ylitse luulit päässeesi, jokainen pettymys ja sydämen särkyminen liittyy uutena jäänteenä osaksi emotionaalista ruumistasi. Ja nämä kivut itkevät ja murehtivat sinussa edelleen mielialoina ja masennuksina, joita et voi  selittää, ja joihin kuitenkin tarraudut ikään kuin ne olisivat sinä itse.


                                                               *


Tämä kirja on kirjoitettu sinulle, sille miehelle tai naiselle, joka lukee sitä nyt. Se on kirjoitettu, jotta se voi paljastaa onnettomuutesi ja osoittaa sinulle, kuinka voit aloittaa oman emotionaalisen ruumiisi hajottamisen. Tämä kirja on sinua varten. Sillä ei ole mitään arvoa, jollei sinulla ole tahtoa aloittaa itsesi vapauttamista onnettomuudesta nyt.

Tähän mennessä olet saanut lukea persoonallisuudesta ja siitä, miten onnettomuus kasvaa sinussa. Nyt sinun tulee todella kohdata totuus elämästä ja oppia elämisen taito, sillä et voi paeta elämän tapahtumia. Ja sinun tulee aloittaa pitkä ja joskus kivuliaskin prosessi, jossa vapautat itsesi siitä onnettomuudesta, joka on sinuun kerääntynyt.

Vain sinä voit tehdä sen, ja niin tehdessäsi teet tämän siunatun maan juuri vastaavassa määrin onnellisemmaksi siellä missä olet.


                                                                 *


Jotta voit vapauttaa itsesi onnettomuudesta, sinun tulee ensin estää uuden onnettomuuden kerääntyminen itseesi.




Kirja: Vain Pelko Kuolee / Barry Long

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

PAKOTTAMINEN EI OLE VOIMAA EIKÄ VAHVUUTTA

Pakottaminen on alku väkivallalle. Ja kaikki väkivalta saa alkunsa miesten ja naisten onnettomissa ja turvattomissa emotionaalisissa ruumiissa.
Tämän pakon varhainen ilmentymä maailmassa on murrosikäisen normaali uppiniskainen tietämättömyys ja omapäinen itsenäisyys.Se näyttäytyy enemmän tai vähemmän sokeana päättäväisyytenä löytää nautintoa tai rakkautta jännityksestä, ei omasta itsestä.
Murrosiän (ja sitä seuraavan aikuisiän) käyttäytyminen määräytyy myös toisesta huomattavasta vaikutuksesta, joka sisäänvirtaavalla seksuaalisella voimalla on. Murrosiän puhdas energia alkaa välittömästi tuhota onnetonta emotionaalista ruumista puhdistamalla sen pakonomaisuutta. Tämä pakonomaisuuden karkottaminen ilmenee murrosiässä ulkonaisesti lähes jatkuvana psyykkisenä tai hermostuneena tyytymättömyytenä - haluna ottaa mentaalisesti, emotionaalisesti tai fyysisesti osaa johonkin toimintaan; ei välttämättä varsinaisina tekoina, mutta haluna tehdä jotain.
Tämä sama rauhattomuus, kokemuksen taakan hillitsemänä, jatkuu sinussa, tämän päivän aikuisessa. Sen vuoksi sinun on käytännöllisesti katsoen mahdotonta olla ajattelematta tai rauhassa itsesi kanssa edes vähän aikaa ilman ulkopuolisia ärsykkeitä.




Kirja: Vain Pelko Kuolee / Barry Long

maanantai 10. heinäkuuta 2017

NORMAALI EI OLE LUONNOLLISTA

Miehen ja naisen luonnollinen olotila on sisäinen ilo. Normaalien, edestakaisin liikkuvien emootioidesi alla sinä olet ilo. Kaikesta normaalista poiketen luonnollisella ilolla eli sisäisellä onnella ei ole vastakohtaa.


                                                          *


Kaikki elämäsi onnettomat hetket jatkavat edelleen elämäänsä sinussa, nyt sinun emotionaalisessa ruumiissasi. Joka ainut lapsuudessa koettu loukkaus on yhä siellä - hetket, jolloin nyyhkytit lukitussa huoneessasi, menetit lähimmän ystäväsi, tulit kiusatuksi koulussa, riuduit tai olit kiukkuinen yksinäisyydestä ja epäoikeudenmukaisuudesta. Kaikki nuo onnettomat, lohduttomat lapset eli emootiot jatkavat itkuaan sinussa, siinä aikuisessa, joka tuosta pienestä tytöstä tai pojasta kasvoi.
Nämä varhaisimmat emootiosi eivät pysyneet toisistaan erillään. Kivussaan ja eristyneisyydessään ne kerääntyivät yhteen sinun sisälläsi. Ne asettuivat toinen toistensa päälle eläviksi tunteen kerrostumiksi ja pakkaantuivat surulliseksi ja yksinäiseksi emotionaaliseksi 'palloksi', joka keskittyy vatsasi alueelle.

Varhaisessa lapsuudessasi tällä pienellä, alakuloisella ja onnettomalla pallolla oli vain vähän voimaa. Huomiosi kääntyi helposti pois siitä, ja saatoit riisua synkän itsesi yltäsi sangen nopeasti. Mutta tilanne muuttui murrosiän myötä.
Murrosikä on merkki puhtaan seksuaalisen energian ilmaantumisesta. Luonnollisesti kehossa se toimii puhtaalla tavalla, mutta emotionaalisessa ruumiissa sen vaikutus on hyvin toisenlainen.

Luonnostaan onnellisessa fyysisessä kehossa sisäänvirtaava seksuaalinen eli suvunjatkamisenergia nostaa esille puhdasta aistillista viisautta ja voimaa. Läpi murrosiän keho kypsyy sen syvän, rikastavan vaikutuksen alaisena, kauniisti ja luonnollisesti.
Lisäksi tämä uusi energia antaa sille vähitellen luonnollisen eli jumalaisen kyvyn lisätä luonnollista onnellisuutta ja iloa myös toisissa elävissä ihmiskehoissa - luonnollisissa, onnellisissa ihmiskehoissa, joiden kanssa se kykenee rakastelemaan täydellisesti ja vaistomaisesti.
Sama koskee niitä onnellisia vauvoja, jotka muodostuvat ja syntyvät luonnollisesti näistä liitoista.
Tämä oli se äärettömän kaunis ja silti kauttaaltaan käytännöllinen suunnitelma, joka oli varattu maanpäälliselle elämälle tai rakkaudelle. Ja se on sitä vieläkin, mikäli haluat niin. Yhdessä sen itsetietoisuuden kanssa, joka kaikista lajeista on ainoastaan miehellä ja naisella, lopputuloksena oli määrä olla jatkuvasti lihassa laajeneva ilo ja ihmetys, joka syntyy tietoisesta osallistumisesta elämään tällä planeetalla. Mutta emotionaalisen ruumiin läsnäolo pilasi sen, niin sinulta kuin jokaiselta muultakin.
Onnettomuus on täydellinen loinen, joka tuhoaa sen, mikä on hyvää ja oikeaa - sen, mikä on luonnollista.
Mikään onnettomuus tai emootio ei voi elää luonnossa oman itsensä varassa; mikään elin tai elimistö ei tue sen eloonjäämistä tai kehittymistä, ei myöskään ihmiskeho. Tämän seurauksena emotionaalisen ruumiin luonnoton läsnäolo fyysisen, luonnollisen kehon sisällä murrosiän kriittisenä aikana aiheutti suunnattoman vääristymän ja harhan aistien luonnollisessa havaintokyvyssä.
Tämän vääristymän ja harhan täysi laajuus on edessäsi nyt, kivun ja nautinnon olemassaolona, ongelmien ja sairauden maailmana. Jokainen pitää sitä aivan oikein normaalina, mutta jokainen tulkitsee sen virheellisesti luonnolliseksi ja välttämättömäksi.
Tämä uusi, sisäänvirtaava seksuaalinen energia, samalla kun se suuresti vahvistaa onnellista fyysistä kehoa, vahvistaa myös väistämättä loistaan, emotionaalista ruumista. Siinä, missä fyysinen keho kykenee täydellisesti sopeutumaan tämän energian muuttavaan voimaan ja saavuttamaan seksuaalisen kypsyyden ja seksuaalisen viisauden täyden voiman, on nuori emotionaalinen ruumis täysin kykenemätön pitämään tätä voimaa sisällään tai tulemaan toimeen sen kanssa.
Koska viisaus tai kypsyys syntyvät ainoastaan sisäisestä ilosta, emotionaalinen ruumis ei kykene vastaanottamaan tämän energian luovaa voimaa. Se voi ainoastaan reagoida siihen vastustamalla sitä. Tunkeutuessaan tämän vastustuksen lävitse seksuaalisen energian puhtaus ja voima rappeutuvat pakottavaksi, epäpuhtaaksi voimaksi.


Kirja: Vain Pelko Kuolee / Barry Long






perjantai 7. heinäkuuta 2017

ONNETTOMUUS ON AINEELLISTA

Onnettomuus elää sinussa. Juuri tällä hetkellä, vaikka saatatkin olla tyyni tai huoleton, onnettomuus on läsnä. Ajoittain ja vääjäämättä se nousee esille, ja olet onneton tietämättä miksi. Olet masentunut; epäilet tai säälit itseäsi; koet yksinäisyyttä, kaunaa tai surua.
Onnettomuus ei ole luonnollinen osa sinua. Se on tunkeutunut sinuun ulkopuolisesta maailmasta käsin aina siitä lähtien, kun hedelmöidyit äitisi kohdussa. Se sai alkunsa vastaavalla tavalla hankitusta onnettomuudesta, joka vaikutti äitisi kehossa. Aina varhaisesta lapsuudesta lähtien - koska vanhempasi eivät tunteneet onnettomuuden syitä, ja koska tuttavasi, opettajasi ja sinä itse olitte vastaavalla tavalla tietämättömiä - onnettomuus on saanut tunkeutua sinuun ja kasvaa sinussa. Tänä päivänä se on sitkeä, terveyttäsi murentava ja elämääsi rappeuttava elävä ruumis, joka on itsesi ikäinen. Se on sinun 'onneton ruumiisi'.
Sinun 'onnettoman ruumiisi' rakennusaineita ovat sinun emootiosi. Voit kuvitella saavasi nautintoa emootioistasi. Mutta se on oikukasta nautintoa. Se on emotionaalinen aallonharja, joka ei koskaan kestä, koska sen vastakohtana on yhtä oikukas kipu, emotionaalinen aallonpohja. Nämä kaksi ovat kuin keinulauta. Et voi saada yhtä ilman toista.
Emotionaalinen nautinto kohoaa jännityksen tuottamasta kiihokkeesta. Kun jännitys kuolee, nautinto katoaa. Ja vähitellen ikävystyt, tulet rauhattomaksi, hämmentyneeksi tai onnettomaksi - kunnes ilmaantuu seuraava kiihoke. Leijut hetken korkeuksissa, ja jälleen olet alamaissa. Sellaista on elämäsi. Ylä - ja alamäkeä. Nautinto edeltää kipua: kipu edeltää nautintoa. Ja niiden välillä kyllästymisen ja yksinäisyyden uhkaava tyhjyys estää sinua näkemästä asioiden välistä yhteyttä eli totuutta siitä, kuinka elämääsi manipuloidaan.
Yksinolo, kuten ikävystyminen, on emootiolle sietämätöntä. Koemme sen kipeänä yksinäisyytenä tai eristyneisyytenä. Emootion kannalta yksinolo ja ikävystyminen ovat kuin kuolema, jonka edessä voi heittää kaiken toivon virikkeistä tai jännityksestä. Tätä uhkaavaa tilaa välttääkseen, silloin kun mitään jännittävää tai nautinnollista toimintaa ei ole odotettavissa, emootiot herättävät sinussa uudelleen virikkeen menneistä, onnettomista tunteista. Olet silloin masentunut tai allapäin tietämättä miksi.
Ajan myötä, kun 'onneton ruumiisi' kehittyy, alat alitajuisesti nauttia näistä edestakaisista ärsykkeistä, yhtä lailla ala - kuin ylämäistäkin. Se, ovatko emootiot nautinnollisia vai kivuliaita, ei ole enää kovin tärkeää. Niin kauan kuin ne saavat ärsykkeensä ja ovat aktiivisia - joko huipulla tai pohjalla - tunnet itsesi emotionaalisesti eläväksi; ja se tuntuu paljon paremmalta kuin olla emotionaalisesti kuollut tai yksin.
Kun 'onneton ruumiisi' ehtii täyteen ikään, olet emotionaalisessa koukussa - olet tullut riippuvaiseksi siitä kierosta nautinnosta, jota emotionaalinen kipu eli onnettomuus saa aikaan. Tarraudut siihen mielialojesi ja masennuksesi muodossa. Nautit siitä.

Seuraavan kerran, kun olet alakuloinen tai masentunut, päästätkö siitä irti, nyt?

Et. Sanot, ettet voi tai ettet halua. Nautit onnettomuudestasi liian paljon päästääksesi siitä irti. Se, että on tuskallista - että tapahtuman keskellä valitat, kuinka onneton olet - on epäolennaista. Totuus on, että valitset mieluummin tämän kivun kuin sen yksinkertaisen kivun, jota kieltäydyt kohtaamasta.
Ja miksi et halua kohdata sitä?

Pelon takia. Sen kohtaaminen on kuin kuolemista. Mutta vain pelko tekee kuolemaa. Vain pelko kuolee. Kun kohtaat kivun, kun olet sen kanssa tarpeeksi kauan kasvokkain, tulet murtautumaan sen lävitse vapauden ja ilon siniselle taivaalle.



                                                          *



Koska 'onneton ruumiisi' on rakentunut kokonaisuudessaan tästä tuskallisesta emotionaalisesta materiaalista, tulen tästä eteenpäin kutsumaan sitä sinun emotionaaliseksi ruumiiksesi.

Emotionaalinen ruumiisi ei aina saa tahtoaan lävitse. Jatkuvasti sen ylitse käy sinun luonnollinen, ongelmaton olemuksesi. Onkin totta, että elämäsi rakastavina ja henkisinä hetkinä sinun emotionaalinen ruumiisi todella supistuu. Mutta koska kaikessa muussa elämässäsi väistelet onnettomuutesi perimmäistä syytä, emotionaalinen ruumiisi saa yhä uudelleen ravintoa. Ja niin sinun on edelleen pakko jakaa elämäsi onnettomien mielialojesi ja masennuksesi kanssa. Kun sinä, sinun luonnollinen olemuksesi, olet esillä, on emotionaalinen ruumiisi piilossa. Kummallakin teistä on hyvät päivänne yhdessä ja samassa fyysisessä ruumiissa.

Se on sangen outo tapa elää. Koska jokainen elää niin ja toimii samoin, sen sanotaan olevan normaalia, mikä sinänsä onkin totta. Mutta luonnollista se ei ole.



Kirja: Vain Pelko Kuolee / Barry Long




TEE SE NYT, JA OLET VAPAA.

Et kenties ole onneton juuri tällä hetkellä. Mutta tulet olemaan sitä huomenna tai ylihuomenna. Onnellinen tänään, onneton huomenna - sitä pidetään normaalina. Ja juuri se on onnettomuutta.
Sinä et voi olla onnellinen. Sen ajatteleminen tai toivominen on tietämättömyyttä, koska mikään, mihin pyrit tai saavutat, ei voi kestää - ja lopulta olet jälleen onneton. Voit ainoastaan olla vapaa onnettomuudesta. Vain se on kestävää.
Kun olet vapaa onnettomuudesta, mitä enää haluaisit?



ONNETTOMUUS ON TIETÄMÄTTÖMYYTTÄ.

Tietämättömyys on kertymä kaikesta siitä emotionaalisesta kivusta ja tuskasta menneisyydessäsi, jonka mielelläsi unohdat itsessäsi, koska sinusta on liian tuskallista kohdata sitä. Miksi kohtaisit sen, kun voit paeta sitä? Ongelma on vain siinä, että kun pakenet tietämättömyyden tai oman emotionaalisen kipusi tähden, sinä pakenet elämää. Ja ennemmin tai myöhemmin alat tuntea itsesi kuolleeksi - eikö totta?




Kirja: Vain Pelko Kuolee / Barry Long

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

TAPAHTUMISSA EI OLE ONNETTOMUUTTA

Kaikki onnettomuuden tunteet ovat sinussa - siinä, kuinka pidät kiinni omasta oikeudestasi olla onneton siksi, että asiat ovat muuttuneet - aivan kuten niiden tuleekin muuttua. Kukaan ei voi paeta elämän tapahtumia. Mutta onnettoman olosi sokeudessa et kykene näkemään, että järkyttävät tapahtumat ovat olemassa vain siksi, että ne ravistelisivat sinut hereille, oivaltamaan elämän totuuden. Tämä on elämisen tarkoitus  - minkä olet päättänyt myös unohtaa.
Löydät aina jonkin hyvän perustelun omille onnettomille tunteillesi. Aina on joku tai jokin, jota voit syyttää - mutta et koskaan syytä itseäsi, vaikka sinä olet ainoa syyllinen. Sinussa kytee viha, koska joku on tehnyt sinulle jotakin. Olet katkera tai murjotat, koska joku on pettänyt sinut, ollut uskoton sinulle tai jättänyt sinut ahdinkoon. Tai olet lohduttoman murheen vallassa siksi, että rakastamasi ihminen on kuollut tai jättänyt sinut, tai siksi, että olet menettänyt joko työsi tai rahasi.

Näin elävät useimmat ihmiset. Mutta se ei ole elämää. Eläminen tällä tavoin, piittaamatta elämän totuudesta, on väistämättä traumaattinen ja tuskallinen kokemus. Sillä kaikki se, minkä vuoksi elät, tulee väistämättä kuolemaan, muuttumaan tai katoamaan - vaikka kaiken aikaa toivotkin, ettei niin kävisi. Pyrkimys elää sovussa tuollaisen toivottomuuden ja merkityksettömyyden kanssa on onnettomuutta.


Kirja: Vain Pelko Kuolee / Barry Long

tiistai 4. heinäkuuta 2017

ELÄMÄ LIIKKUU JOKA HETKI

Persoonallisuuden rasittavuus on seurausta siitä hirvittävästä ristiriidasta, että me yritämme pitää kiinni olemassaolosta samalla kun se elämä, joka me olemme, päästää irti joka hetki. Elämä on liikettä. Kaikki mikä on nyt , on jollain tavoin erilaista verrattuna siihen, mitä se oli eilen. Miksi me emme liiku elämän tavoin, nopeudella tai rakkaudella, joka päästää irti joka hetki?

Vastaus sisältyy kahteen sanaan: 'elämä' ja 'olemassaolo'. Elämä on keskellä olemassaoloa, mutta olemassaolo ei ole elämä. Elämä on uutta joka hetki. Myös olemassaolon tulisi olla uutta joka hetki, mutta me pidämme kiinni siitä, ja se muuttuu kivuliaaksi. Jos et tarraudu olemassaoloon, sinä olet elämä sen sisällä, uusi joka hetki. Tällöin näistä kahdesta syntyy harmonia. Silloin oleminen on riemukasta.

Harmoninen vuorovaikutus sisällämme olevan elämän ja ulkonaisen olemassaolomme välillä edellyttää sitä, että annamme psyykemme virrata vapaana. Persoonallisuus tukkii psyykkisen järjestelmämme, joka on luonnostaan jatkuvassa liikkeessä. Persoonallisuus jähmettää olemassaolon. Olemme jähmettäneet talomme, omaisuutemme, lapsemme, olemme tehneet niistä 'minun omiani'. Tarraudumme niihin ikään kuin ne katoaisivat, mikäli emme pitelisi niistä kiinni. Tämä kaikki johtuu turvattomasta persoonallisuudestamme, joka pelkää menettävänsä identiteettinsä, mikäli se irrottaa otteensa. Ja niin me taistelemme muita ihmisiä ja muita valtioita vastaan pitääksemme kiinni siitä, mitä meillä on. Mutta elämä - sellaisena kuin näemme sen ympärillämme, kaikkien persoonallisten ihmisten ja heidän persoonallisten ongelmiensa takana - ei pidä kiinni mistään.

Kirja: Vain Pelko Kuolee / Barry Long

TOTUUS ELÄMÄSTÄ MAAN PÄÄLLÄ

AION KERTOA SINULLE totuuden elämästä maan päällä. Mutta sinä et tule pitämään siitä.

Et pidä siitä, koska tunnet tämän totuuden jo entuudestaan, ja olet päättänyt unohtaa sen. Olet vakaasti päättänyt, että sinua ei saa muistuttaa tästä totuudesta. Siksi tulet keksimään erilaisia tekosyitä, jotta sinun ei tarvitsisi kuulla sitä, ja jotta voisit välttää sitä, ja jotta voisit edelleenkin unohtaa sen.
Tässä se on.

SINULLA EI OLE OIKEUTTA OLLA ONNETON - EI MILLOINKAAN.

Mutta sinä ajattelet, että sinulla on siihen oikeus. Niinpä tietämättömyydessäsi elät intiimissä ja vapaaehtoisessa suhteessa oman onnettomuutesi kanssa - olet tehnyt siitä elämänkumppanin. Millä hetkellä hyvänsä saatat olla masentunut, nyreä, huolestunut, suuttunut, turhautunut, levoton tai pahantuulinen. Kukaan ei voi luottaa siihen, että olisit pitkään ilman onnettomuuttasi. Se on sinulle läheisempi ja rakkaampi kuin yksikään mies, nainen tai lapsi elämässäsi. Siksi se tunkeutuu säännöllisesti sinun ja muiden ihmisten väliin, ajaen rakkaimmatkin suhteesi epäsopuun ja riitaan. Itsepintaisesti haluat kuitenkin elää elämääsi harmistuneiden ja pisteliäiden mielialojesi kautta ja pakottaa myös läheisesi alistumaan niihin, kunnes sinulle jälleen sopii olla mukava ja miellyttävä... aina seuraavaan kertaan saakka.

Tilanteen kauheus on siinä, että uskot tällaisen elämäntavan olevan luonnollista elämää maan päällä. Siksi sinä siedät ja puolustelet surkeita ja onnettomia mielialojasi. Ja omalla esimerkilläsi tartutat myös lapsiisi tämän kauhean ja luonnottoman sairauden. Samanaikaisesti kuitenkin kuvittelet, että olet rakastettava, tai että ansaitsisit osaksesi enemmän rakkautta. Olet vastuuton. Häpäiset elämää maan päällä. Sillä sinä rakastat omaa onnettomuuttasi, et elämää.

Epäiletkö asiaa? Testatkaamme siis rehellisyyttäsi.
Seuraavan kerran, kun olet alakuloinen, ärtynyt, huolestunut, nyreä, kärsimätön tai masentunut, luovutko siitä välittömästi, nyt, ja palaat takaisin elämään? Vai pidätkö kynsin hampain kiinni tästä inhottavuudesta, omasta onnettomuudestasi? Puolustatko sitä? Ryhdytkö hampaat irvessä puolustamaan oikeuttasi olla onneton? Taisteletko sen puolesta? Oletko kenties juuri nyt halukas tekemään niin? Kaikkea sellaista, mihin tarraudut tällaisella uskolla ja antaumuksella, sinä aivan ilmeisesti rakastat.

Olet mukavuussyistä päättänyt unohtaa, että onnettomuutesi kuuluu ainoastaan sinulle itsellesi. Sinä yksin olet vastuussa siitä. Se on sinun henkilökohtainen panoksesi maan päällä vallitsevaan onnettomuuteen. Se voi vaikuttaa sinussa vain niin kauan kuin olet kyllin itsekäs, epäkypsä ja epäherkkä sietääksesi sitä. Kukaan muu ei voi vapautua siitä sinun puolestasi. Kukaan muu ei halua sinun olevan onneton, vaan sinä itse haluat sitä.

Miksi siis olet epärehellinen itsellesi?
Miksi ollessasi onneton teeskentelet ja valitat, että et haluaisi olla onneton? Ja kuitenkin pidät itse siitä jatkuvasti kiinni?



Salli minun nyt palauttaa mieleesi myös loppuosa totuudesta elämästä maan päällä.


SINULLA EI OLE OIKEUTTA OLLA ONNETON, EI KOSKAAN
- SILLÄ ELÄMÄ ON HYVÄÄ.


Ja elämä on aina hyvää nyt. Jos joku painaisi tyynyn kasvoillesi juuri nyt - tai koska tahansa, kun olet onneton - ymmärtäisit asian välittömästi. Jos sinulle kerrotaan, että sinulla on syöpä ja vain kuukausi elinaikaa jäljellä, tulisit havaitsemaan, kuinka jokainen ongelmasi, jokainen surkea onnettomuuden pisara, joka elämässäsi nyt on, katoaisi ihmeellisellä tavalla. Oivaltaisit välittömästi, että elämä on hyvää. Ja se on hyvää nyt, tänä hetkenä ja jokaisena hetkenä.

Tulet toteamaan, että elämä ei ole eilisessä eikä huomisessa. Et löydä elämää siitä menneen ja tulevan  onnettomasta unelmamaailmasta, jossa luot ja haudot omaa alakuloisuuttasi ja mielipahaasi. Kuoletpa minä päivänä hyvänsä - ja tuo päivä on lähempänä kuin luulet - sinun ainoa toiveesi tulee olemaan, että olisit oivaltanut elämän totuuden. Onko sinun pakko kohdata kuolema, jotta tietäisit, että elämä on hyvää?


KIrja: Vain Pelko Kuolee / Barry Long