"Sinä vanhenet, minulle on sanottu ettet ole enää sinä, että olet katkera ja yksinäinen."
Ei, minä en vanhene, minä viisastun...
Lakkasin olemasta se mitä muut tykkäävät tullakseni sellaiseksi mitä rakastan olla, lakkasin etsimästä muiden hyväksyntää hyväksyäkseni itseni, jätin taakseni valehtelevat peilit jotka pettävät armottomasti.
Ei, en kasva vanhemmaksi, tulen vain valikoivaksi paikat, ihmiset, tavat ja ideologiat.
Päästän irti kiintymyksistä, turhasta kivusta, ihmisistä, sieluista ja sydämistä, se ei ole katkeruudesta, vaan yksinkertaisesti terveyteni säilyttämiseksi.
Lopetin illat unettomuuden opetteluun, lopetin elävien tarinoiden ja aloin kirjoittaa niitä, laitoin syrjään asetetut stereotypiat, lopetin meikin käytön piilottaakseni haavani, nyt käytän kirjaa joka kaunistaa mieltäni.
Vaihdoin alkoholin teekuppeihin, unohdin idealisoida elämää ja aloin elää sitä.
Ei, en vanhene...
Kannan käsissäni kotelon hellyyttä, joka avautuen levittää siipensä muihin kohteisiin, jotka etsivät vain materiaalin kevytmielisyyttä.
Kannan kasvoillani hymyn joka karkaa luonnon yksinkertaisuutta katsellen, korvissani korvat lintujen trilliä valaisemassa kävelyäni.
Ei, en vanhene, tulen valikoivaksi, panostan aikani aineettomuuteen, kirjoitan uudelleen historiaa minulle koskaan kerrottuna, löydän maailmoja uudelleen, pelastan nämä puoliksi unohtamani vanhat kirjat.
Alan olla yhä varovaisempi, olen päästänyt irti tapahtumista jotka eivät rikastuta minua, opettelen puhumaan tärkeistä asioista, viljelen tietoa, kylvän ihanteita ja muokkaan kohtaloani.
Ei, ei se, että vanhenisin nukkumaan lauantaina aikaisin, se on vain niin, että sunnuntainkin pitää herätä aikaisin, nauttia teetä kiirehtimättä ja lukea rauhallisesti runo.
Ei ole vanhuuden hitaasti kävelemistä varten, se on tarkkailla niiden kömpelyyttä, jotka kävelevät nopeasti ja kompastuvat tyytymättömyyteen.
Kyse ei ole vanhuudesta siitä, että joskus vaikenemme, se johtuu yksinkertaisesti siitä, että jokaista sanaa ei ole tarkoitettu kaikumaan.
Ei, en vanhene, alan kokea mikä minua oikeasti kiinnostaa.
M. LOPEZ BY
