HEIJASTAMISEN LAKI

Maan päällä eläessämme itsemme eri olemuspuolet heijastuvat meille takaisin. Kaikki ulkoinen kuvastaa jotakin sisäistä. Tämän takia kaikki, minkä voimme havaita ulkopuolellamme on heijastumaa. Ajattelemme jonkin luonteenpiirteemme, kuten itsepäisyyden olevan ympärillämme olevien ihmisten ominaisuus.

Heijastamme omat ominaisuutemme – niin hyvät kuin huonotkin – muihin ihmisiin ja oletamme niiden olevan heidän omia luonteenpiirteitään ja usein vieläpä kiellämme niitä olevan meillä itsellämme ensinkään.

Totuus on:
Voit nähdä vain itsesi
Voit kuulla vain itsesi
Voit puhua vain itsellesi
Voit arvostella vain itseäsi
Voit kehua vain itseäsi

Joka kerran kun sanot:”Sinä olet” tai ”hän on”, heijastat jotakin itsestäsi toiseen henkilöön. Sanot ehkä:”Olet outo”, mikä merkitsee, että näet alitajuisesti oman outoutesi tuossa toisessa ihmisessä. Kun sanot: ”Hän on tyhmä”, heijastat oman tyhmyytesi toiseen henkilöön. Saatat myös sanoa:”Hän on ihana”, koska näet toisessa oman ihanuutesi. Jos sanot muiden olevan viisaita mutta et hyväksy omaa viisauttasi, heijastat toisiin ihmisiin oman viisautesi.

Kun oletamme, että muut tuntevat samoin kuin me, kyse on heijastuksesta. ”Se mahtoi tuntua kurjalta” ja ”Olet varmasti iloinen” ovat molemmat heijasteita. Asetat omat tunteesi toiseen ihmiseen. Toinen saattaakin tuntea aivan eri tavoin. ”Kukaan ei tykkää riisipuurosta” on heijaste. Kyse on heijastuksesta myös silloin kun jostakin tuntemattomasta henkilöstä sanotaan: ”Tietenkin hän pitää hevosista.”

Jillin avioliitto oli onneton, kun Kate taas rakasti kovasti miestään ja eli hyvin tyydyttävässä parisuhteessa. Jill sanoi usein Katelle, että tämän tulisi jättää miehensä. Jill heijasti ystäväänsä sen osan itseään, joka koki että hänen avioliittonsa oli tullut tiensä päähän.

Heijastamme pelkomme maailmaan. Kuulin kerran erään naisen sanovan puolisolleen:”Olet hiiri. Sinulla ei ole sisua nousta puolustamaan itseäsi.” Voi tietenkin olla aivan totta, että miehellä ei todellakaan ollut rohkeutta tähän. Nainen ei kuitenkaan olisi huomannut tätä, ellei jokin osa häntä itseään olisi pelännyt ottaa paikkaansa maailmassa. Vaikka nainen olikin oikea isokokoinen amatsoni, hän heijasti ujon osan itseään mieheensä.

”Sinulla ei ole minkäänlaista huumorintajua” merkitsee ainoastaan sitä, että toinen ajattelee eri tavoin kuin sinä. Toisella voi olla fantastinen, vaikkakin erilainen huumorintaju kuin sinulla. Näin ollen puhutkin oikeastaan vain itsestäsi.

On helpottavaa ajatella, että kieltämämme omat luonteenpiirteemme ovatkin jonkun toisen ominaisuuksia.

Jos tukahdutat vihasi ja ilmennät sitä vain passiivisella tavalla, heijastat oman vihasi muihin ihmisiin ja kuvittelet muiden olevan agressiivisia, olivatpa he sitä tai eivät. Kuvittelet vihan sävyttämiä ja uhkaavia tilanteita silloinkin, kun sellaisia ei ole eikä näy. Ne, jotka heijastavat muihin oman vihansa, kuvittelevat, että kaikki haluavat hyökätä heidän kimppuunsa.

Eräs nainen valitti minulle kumppaninsa toistavan jatkuvasti:”Sinä et osaa rakastaa.” Kun selvitin naiselle, mitä heijastaminen merkitsee, hän tajusi kumppaninsa puhuvan itsestään.
 Päätimme silti tarkastella, miksi hän oli vetänyt puoleensa tällaisen moitteen. Nainen tajusi, että moitteessa oli tottakin, ja alkoi tutkia, miksi toisinaan piti sydämensä suljettuna. Heijastamme oman epävarmuutemme ja seksuaalisuutemme toisiin ihmisiin. Henkilö, joka vainoharhaisesti pitää muita epäsiveellisenä, heijastaa vain muihin oman epäsiveytensä.

Esimies, joka koko ajan epäilee alaistensa pettävän häntä, heijastaa muihin oman sisäisen petoksensa. Tästä johtuen hän saattaa hyvinkin joutua petoksen kohteeksi.

Vaimo, joka alituiseen syyttelee miestä uskottomuudesta, heijastaa häneenvain oman uskonpuutteensa liitonsa suhteen.

Jos kuulet jonkun sanovan toisesta:”Hän on säälimätön nainen”, mietipä millä tavoin sanoja itse on säälimätön. Sellaisen, jolla ei itsellä ole tätä ominaisuutta, ei tarvitse sanoa sitä muistakaan.

Koska monet eivät usko omaan suurenmoisuuteensa, me heijastamme myös omat kauniit, jalot, voimakkaat ja hienot luonteenpiirteemme muihin. Aina kun ajattelet hyvää toisista ihmisistä, muista että samoja aineksia on sinussa itsessäsikin. Muutoin et olisi edes huomannut näitä ominaisuuksia toisissa.

Heijastamme myös rakkautemme toisiin ihmisiin. Myös ystävällisyytemme, anteliaisuutemme ja hyvyytemme. Henkilö, joka on luonnostaan ystävällinen, kuvittelee kaikkien muidenkin olevan ystävällisiä.

Antelias ihminen olettaa muidenkin olevan anteliaita.

Rakastuneet heijastelevat kumpikin omaa sisäistä kauneuttaan toiseen. Kun näemme, miten oma sädehtivyytemme voimistuu ja peilautuu toisessa ihmisessä, saamme hyvän mahdollisuuden henkiseen kasvuun. Rakastunut on jalossa tilassa.

Yleistetyt heijasteet ovat varsin tavallisia, kuten ”Kaikki pelkäävät tiikereitä.” ”Kaikki naiset ovat juoruilijoita.” ”Lapsista on paljon vaivaa.” Käännä tällaiset uskomukset muotoon ”Minä pelkään tiikereitä”, ”Jokin osa minua haluaa juoruilla” ja ”Omista lapsistani on minulle paljon vaivaa.” Ota siis rohkeasti vastuu kaikista ominaisuuksistasi.

Et voi ottaa vastuuta itsestäsi, jos heijastat omat asiasi toiseen ihmiseen. Ihmiset eivät edes tajua, miten he puheillaan tarkoittavat itseään. Kyse on tehokkaasta kieltämisen muodosta.

Heijastaminen voi olla kuin pöytätenniksen peluuta. Kun kaksi ihmistä huutaa suutuspäissään toisilleen väittäen toinen toisensa olevan väärässä, molemmat vain heijastavat toisiinsa omia pelkojaan ja vihaansa.

Ilmaisu ”Pata kattilaa soimaan, musta kylki kummallakin” kuvaa osuvasti Heijastamisen lakia. Kumpikaan ei huomaa olevansa itse musta. Sen sijaan kumpikin näkee, miten musta toinen on. Voit puhua vain itsellesi. Kun isä tai äiti sanoo lapselleen: ”Olet hankala poika”, he heijastavat omaa hankalaa luonnettaan jälikasvuunsa. Tämä saattaa olla varsin vahingollista lapsen kannalta, joka ei kykene hahmottamaan todellisuutta niin, että vanhempien lausahdus koskee vain heitä itseään eikä häntä millään tavoin.

Rakastava äiti, joka jatkuvasti kertoo lapselleen, miten ihana ja kaunis tämä on, heijastaa myönteisellä tavalla oman sydämensä avoimuuden. Hän valaisee kummankin elämän.

Seuraavat ovat esimerkkejä heijasteista:
”Olet utelias.”
”Minusta tuntuu, että olet utelias.”
”On vaikeaa olla sotilas.”
”Maailma on kamala paikka.”

Kun lakkaamme heijastamasta tunteitamme ympäristöönömme ja kannamme niistä sen sijaan vastuun, sanomme ehkä: ”En pidä siitä, että kyselet niin paljon” tai ”Se on oma asiani” tai vastaavasti ”Minusta on vaikeaa olla sotilas” tai ”Maailmanmeno huolestuttaa minua suuresti.”

Kaikkein kokeneimmat ja avarakatseisimmatkin ammattilaiset tarkastelevat tilanteita tietystä näkökulmasta käsin. Siltä ei voi lähes millään välttyä, koska olemme ihmisiä. Kun olemme täysin irrallamme jostakin tilanteesta ja kun pystymme tarkastelemaan sitä täysin objektiivisesti, voimme nähdä selkeästi. Siihen saakka on parasta keskittyä poistamaan omat heijasteet ympäriltään.

Elämäsi on sinun kokemuksesi siitä. Muut ehkä kokevat elämän täysin eri tavoin. Tarkkaile siis omia heijasteitasi ja harjoita itseäsi. Ymmärrä, että tämä laki tarjoaa suuren mahdollisuuden henkilökohtaiseen ja henkiseen kasvuun.

Et tiedä, miten joku toinen tuntee
tai millainen hän on.
Kaikki toisessa havaitsemasi
on vain heijastusta
jostakin sinun olemuspuolestasi.

Kirja: Hieman henkisistä laeista/ Diana Cooper

Once upon a time ...

Lehtiartikkeli 6/2013

Helsinkiläissyntyinen Anri Tenhea  jätti vuosi sitten Etelä-Suomen. Hän pakkasi laukkunsa ja muutti Lappiin, josta hän oli ikänsä haaveillut ja unelmoinut. Muutos tuli hänelle tarpeeseen, sillä uusi elämä tarjosi kiireen sijasta luontoyhteyttä, rauhaa, hiljaisuutta ja läsnäolon tuntua.
– Olin elämäni aikana aiemmin käynyt Lapissa vain kerran. 13 vuotta sitten kävin Sodankylän Kiilopäällä – sillä samalla paikkakunnalla missä nyt asun, hän kertoo. Tämä ei siis liene silkkaa sattumaa.
Uusi elämäntilanne järjestyi jokseenkin uskomattomalla tavalla hänen asuessaan Asikkalassa. 
– Muuttamisen mahdollisuuteen liittyy monia kohtaamisia ja tarinoita, yhteensattumia ja johdatuksia. Esimerkiksi nykyisen asuntoni vuokranantajat Lapissa ovat samat kuin Asikkalassa asuessani. He muuttivat Ivaloon ja tarjosivat minulle mahdollisuutta muuttaa heidän omistamaansa Kiilopään hulppeaan loma-asuntoon. Tikankolosta tuli näin uusi kotini.

Vapaana luonnon keskellä
Elämäntilanne oli muutoinkin sopiva muutokseen, sillä Anri Tenhealle oli juuri myönnetty eläke, joten työesteitäkään ei muuttoon ollut. 
– Lappiin tullessani kuljin pitkin tuntureita riippukeinu ja reppu selässä. Majoituin autiomökkeihin ja nautin vapaudesta ja luonnosta. En kulje turistipolkuja, vaan valitsen mieluummin rauhalliset poropolut. 
Mitään tylsämielistä oleskelua Anrin elämä ei siis ole. 
– Päivät loppuvat auttamattomasti aina kesken. Teen käsitöitä paljon talvella. Luen ja kirjoittelen Internetiin. Juuri nyt olen tulossa ystäväni luota Käyrämöltä, jossa kalastelin, valokuvasin, vedin nuottaa. Olen myös paljon marjastanut, talveksi keräsin puolukoita, mustikoita ja hilloja. 
Anri kertoo sydäntalven olleensa hieman erakoitunut. 
– Tämä ei missään nimessä tarkoita yksinäisyyttä. En ole koskaan yksin. Täällä on haltijoita, kotitonttuja, keijuja ja luonnonhenkiä. Koen oloni täysin turvalliseksi pimeänäkin aikana.

Kohtaaminen on kultaa
Facebookissa Anri Tenhea sanoo ammatikseen kullanhuuhtoja. 
– Se on enimmäkseen symbolinen 'ammatti', mutta olen toki kokeillut myös ihan oikeata kullanhuuhdontaa asumani puron varrella.
Kullanhuuhdontaa tapahtuu henkisellä tasolla jatkuvasti sekä eläinten että ihmisten kesken. 
– Toisen ihmisen aito kohtaaminen on aina kullanhuuhdontaa.

Voimaa läsnäolosta

Voimansa Anri sanoo saavansa läsnäolon voimasta ja luonnosta. – Osa läsnäoloa on yhteys kaikkeen elävään, silloin kun sen onnistuu luomaan ja havaitsemaan. Antoisaa on myös se, että saa olla kerrankin huoleton ja kesytön, hän sanoo. 
Kysyessäni Anrilta mihin hän uskoo, vastaus on selvä: 
– Uskon Rakkauteen. Minulle se on sama kuin Jumala tai Luoja. Oma kirkkoni on ehdottomasti luonto itse. 

Anri kokee elämässään olleensa eräällä tavalla juureton, koska häneltä puuttui jo lapsuudenkodissaan ns. normaali perhe-elämä. 

– Vahvimmat juureni ovat kuitenkin kolme omaa poikaani, jotka syntyivät -85, -86 ja -95. He asuvat Etelä-Suomessa. Yhteydet ovat kuitenkin säilyneet kiinteinä ja olemme puheyhteyksissä jatkuvasti.

Eläimet ystävinä

Kotieläimiä Anrilla ei nyt ole, sillä hänelle on tärkeätä tällä hetkellä se, ettei tarvitse ottaa vastuuta mistään ylimääräisestä. 
– Minulla on ollut aiemmin koiria ja kaksi kissaa. Hiljattainkin kohtasin erään Husky-koiran, johon ystävystyin. Se oli hieno kohtaaminen, mutta omakseni en nyt juuri halua eläimiä. 
Sen sijaan villieläimet pyörivät tämän tästä kodin nurkilla. Anri on tutustunut luonnollisesti Lapin kulkijoihin eli poroihin. Jotkut niistä päästävät hyvinkin lähelle. 
Linnut kertovat etelästä muuttaneelle naiselle omia tarinoitaan.
– Erityisesti korpit pitävät minusta huolta. Ne ovat mielenkiintoisia lintuja. Kun käyn postin hakemassa, ne tulevat seuraamaan minun liikkeitäni. Niillä oli tänä kesänä pesä ja poikaset kävivät pihallani syömässä ja jättämässä minulle vähän sulkiakin. 

Ystävyyssuhde hevosen kanssa
Ennen Lappiin muuttoaan Anri Tenhea hoiti hevosia (2009-2011) hevostilalla Hietoisissa.
– Sinne tuotiin toipumaan loppuun ajettuja ravihevosia, jotka olivat kipeitä ja ylikuormitettuja. Siellä hevoset saivat olla luonnon keskellä rentoutumassa.
– Siellä sain erityisen ihanan suhteen erääseen suuren, lämminverisen ruunaan. Hevonen kaipasi todella paljon hellyyttä ja kosketusta. Ratsastin sillä ilman satulaa ja keskustelin sen kanssa telepaattisesti paljon. Se kertoi minulle elämästään, väsymyksestään ja hädästään, Anri kertoo.
Valiovanhemmista syntynyt hevonen oli Anrin kohdatessaan 6-vuotias.
– Se oli jo nuorena vieroitettu äidistään ja joutunut nuoren elämänsä ajan kiertämään Saksaa ja Italiaa. Se oli juossut hyvin; tosin minulle selvisi, ettei se olisi halunnut juosta lainkaan kilpaa. 
– Vietimme paljon yhteistä aikaa. Hieroin sitä ja hoidin sitä parhaani mukaan. Minulle suhde antoi rauhaa ja syvyyttä koko elämänkatsomukseeni, Anri kertoo. Lopulta kyseinen hevonen myytiin ratsuksi. 

Loppuun palamisesta
terveyden tielle

Anrin elämä ei aina ole ollut huoletonta ja vapaata. Hän toimi yrittäjänä vuosina 1998 – 2001. Hänellä oli luomumyymälä yhdessä silloisen miehensä kanssa. 
– Tein jatkuvasti liikaa töitä ja paloin loppuun. Laitoin yritykseeni kaiken rahan, ajan ja voiman. Lopulta sairastuin paksunsuolen syöpään, hän kertoo. 
Anri ei kääntynyt kuitenkaan koululääketieteen puoleen, vaan hoiti itsensä terveeksi luonnontuotteilla ja täydentävillä hoitomuodoilla. 
– Opin käyttämään jo tuolloin koivuntuhkaa ja pakuriteetä ja käytän niitä edelleen kuurimuotoisesti. – Olennainen osa parantumistani oli myös erään iäkkään, lahtelaisen parantajan luona käyminen. Mukana oli myös toinen parantaja. 
– Ulkoiset aineet eivät siis ainakaan omalla kohdalla riittäneet, vaan tarvittiin kokonaisvaltaista eheytymistä, jossa piti työstää myös ajatuksia ja tunteita. Syövän syntyyn on aina omat henkiset syynsä. Suuri taustavaikuttaja on samojen, katkerien ajatusten pyörittäminen. 
Anri sanoo myös kokeneensa kaksi kuolemaa, jolloin hän on käynyt rajan takana. 

Rauhan kautta kanavaksi
– Vasta viime vuoden aikana koen alkaneeni todella eheytyä henkisesti ja fyysisesti, koen olevani nyt rauhan tilassa. Sydämessäni on tapahtunut viime aikoina vahvaa avautumista ja kokonaisvaltaista rentoutumista. 
Tulevaisuuden toiveitakin on. 
– Uskon oman prosessini myötä tulleeni puhtaammaksi kanavaksi kohtaamilleni ihmisille. Tämä on tietysti paljon sanottu, mutta se tuntuu vilpittömältä toiveeltani. Olen havainnut, että lähes kaikilla kohtaamillani ihmisillä on joku tarve saada jotakin uutta. Mitä rauhallisempi ja tyynempi minä olen omassa itsessäni, sitä enemmän minusta on hyötyä muille. 
Anri opettelee myös varvun käyttöä sekä kuntoutuspalveluja Esko Jalkasen Luonnonvoimat Yhdistyksen kautta. Kuntoutuspalvelulla tarkoitetaan lähinnä positiivisen energian välittämistä. Näistäkin taidoista on hyötyä erilaisissa tilanteissa ja auttamistehtävissä. 
Arkielämässään hän on aktiivinen.
– Vaikka en ole enää työelämässä kerään luonnontuotteita, pakuria, männyn kilpikaarnaa, katajan marjoja, koivun lehtiä itselleni ja muille. Teen käsitöitäkin talvisin myyntiin asti. Näistä saan hieman lisätiliä. Rahan kanssa on toki oltava tarkkana, mutta koen elämäni kuitenkin kyllin rikkaaksi ollakseni onnellinen, toteaa Anri Tenhea. 
Teksti: Merja Kiviluoma
Kuvat: Anri Tenhea

Merja Kiviluoma
toimittaja, journalist
merja.kiviluoma@kolumbus.fi
+358(50)9170063
+358(44)5251311
www.merjaelisabeth.com

KIITOLLISUUDEN LAKI

Kiitollisuutta on kiittää sydämensä pohjasta. Kun teet niin, energia virtaa vapaasti sydämestäsi ja herättää tiettyjä reaktioita niin muissa ihmisissä kuin maailmankaikkeudessakin. Jos maksat kiitollisuutesi antamalla tyhjiä lupauksia tai koet, että sinun pitäisi olla kiitollinen, sanasi ja ajatuksesi eivät saa aikaan samanlaisia reaktioita.

Eräs nainen kertoi minulle, ettei ollut koskaan oikein tullut toimeen tyttärensä Marian kanssa, joka oli usein hänelle vihainen. Lisäksi tytär oli aika vähävarainen. Hän oli aikeissa viettää joulun tyttärensä kanssa odottaen, että lomasta tulisi melko hankala ja ankea.

Kun nainen kuitenkin saapui tyttärensä luokse aattoaamuna, tämä tervehti häntä lämpimästi ja antoi hänen luettavakseen kirjeen. Kirje oli pitkä ja tytär oli koristellut sen jouluaiheisilla reunakuvioilla, joten se näytti hyvin juhlalliselta. Tytär sanoi keittävänsä äidilleen kupin kahvia, sillä aikaa kun tämä lukisi kirjeen.

Äiti istahti alas hieman levottomana. Alkuun hän oli yllättynyt, mutta hänen yllätyksensä muuttui vähitellen iloksi ja ihmetykseksi. Hänen tyttärensä oli kirjoittanut hänelle kiitoskirjeen, jossa hän ilmaisi arvostuksensa kaikelle sille, mitä äiti oli ikinä tehnyt hänen hyväkseen. Kirje oli täynnä pieniä tarinoita ja lapsuudenmuistoja.

”En kykene kuvailemaan tunnetta, joka minut valtasi kirjettä lukiessani”, nainen huokaisi minulle. ”Sydämeni tuntui siltä, kuin se pakahtuisi. Tunsin itseni äärimmäisen rakastetuksi ja arvostetuksi. Se oli arvokkaampaa kuin kaikki maailman lahjat yhteensä. Halasimme ja puhuimme sellaisista asioista, joista emme olleet koskaan aiemmin keskustelleet. Kun pääsi kotiin, tunsin rakastavani tytärtäni niin kovasti, että halusin antaa hänelle jotakin. Pankkitilini saldo osui silmiini ja häpesin. Hänellä oli ollut todella vaikeaa, enkä ollut koskaan halunnut antaa hänelle mitään. Kirjoitin hänelle suuren shekin ja postitin sen rakastavasti.”

Kun olet syvästi kiitollinen jollekulle siitä, mitä hän on tehnyt, hän aistii kiitoksen energian ja on siitä niin riemuissaan, että haluaa antaa sinulle vieläkin enemmän. Kun esität sydämmelliset kiitoksesi maailmankaikkeudelle saamistasi siunauksista, jumalallinen energia vastaa siihen rakastavasti suoden sinulle vieläkin enemmän siunauksiaan.

Sydämellinen kiitollisuus on avain runsauteen.

Se saa maailmankaikkeuden suuret rikkaudet virtaamaan.

Tuomitseminen ja arvosteleminen vievät sinut helvettiin. Ne ovat kiitollisuuden ja arvostuksen vastakohtia. Jos joku on tehnyt sinulle kymmenen inhottavaa temppua, tuomitset hänet ja arvostelet melko varmasti. Olet vihainen. Kehosi jännittyy. Päätäsi särkee. Olet helvetissä. Helvetistä on kuitenkin olemassa tie taivaaseen. Huomaa myötätuntoisesti, että sinua loukanneella ihmisellä on paha olla. Onnelliset ihmiset eivät ole ilkeitä toisille. Mieti, mitä hyvää hänessä on tai mitä hyvää hän on tehnyt sinulle. Keskity ja arvosta sitä tai ole siitä kiitollinen. Hänen asenteensa joko muuttuu tai sitten ei, mutta sinun olosi paranee kyllä. Olet silloin taivaassa.

Omien vanhempiensa kiittämistä omasta olemassaolostaan pidetään vanhanaikaisena. Monet ajattelevat yhä, että heidän vanhempansa ovat syypäitä siihen, että he ovat syntyneet maailmaan. Totuus kuitenkin on, että henkesi valitsi heidät vanhemmikseen ja he hyväksyivät tehtävän saattamalla sinut maailmaan ja tarjoamalla sinun sielullesi otolliset olosuhteet ja ympäristön, olivatpa ne sitten miten haastavia tahansa.

Arvostus on se pieni henkäys, joka voi saada

pienimmänkin kipinän roihahtamaan suureen liekkiin.

Kun arvostat pienenpientäkin yksityiskohtaa jossakin ihmisessä tai tilanteessa, ominaisuus suurenee. Heti kun arvostat jotakin ja olet siitä kiitollinen, huomiosi keskittyy siihen, jolloin se vahvistuu ja moninkertaistuu Huomion lain mukaan.

Tuomitseminen ja arvosteleminen tainnutta ja tappaa kasvit.

Kiitollisuus on auringonvaloa, joka avaa terälehdet

ja herättää kasvit kukkimaan.

Kun oivallamme, että eteemme annetaan haasteita, koska ne auttavat meitä kasvamaan, asennoidumme niihin aivan uudella tavalla.

On inhimmillistä ja ymmärrettävää murtua lapsensa kuollessa. En yksinkertaisesti voi kuvitella miltä se tuntuu. Olen tavannut vanhempia, jotka ovat katkeria ja vihaisia siitä, että heidän lapsensa on vammainen tai että hän on kuollut. Valaistuneet vanhemmat tietävät, että jokainen lapsi on lainassa Luojalta, rakkauden lahja, joka tuo mukanaan vastuuta ja haasteita.

Eräät ystäväni saivat erittäin vaikeasti vammautuneen poikalapsen, joka kuoli puolentoista vuoden ikäisenä. He pitivät lapsen syntymän ja kuoleman mukanaan tuomaa lahjaa eräänä tärkeimpänä siunauksenaan maailmankaikkeudelta. Heidän kasvonsa hehkuvat, kun he puhuvat pojasta. Hänen lyhyt elämänsä oli täynnä tuskaa ja leikkauksia. Se sekoitti ja muutti heidän elämänsä täysin. Heidän mukaansa poika oli enekeli, joka lähetettiin avaamaan heidät heidän henkiselle tielleen, ja he ovat siitä ikuisesti kiitollisisa. He riemuitsevat hänen elämästään ja kuolemastaan.

Jokaiseen haastavaan tilanteeseen sisältyy uuden oppimisen lahja.

Meidän tehtävämme on oppia läksymme ja arvostaa sitä,

mitä se on meille opettanut.

Kun tahdot, että elämäsi muuttuu iloisemmaksi, terveemmäksi ja runsaammaksi, pidä arvostuspäiväkirjaa. Kirjoita joka päivä ylös muutamia asioita, joista olet kiitollinen. Huomaat pian, että tarkkailet elääsi löytääksesi hyviä asioita ja voidaksesi kirjoittaa ne päiväkirjaasi. Muutut luonnostasi myönteisemmäksi ja arvostavammaksi. Käy päivän kuona läpi ennen kuin käyt nukkumaan ja löydä kultahiput sen seasta. Ole niistä kiitollinen.

Asenteet, jotka aktivoivat Kiitollisuuden lain:

• Ole myönteinen ja arvosta asioita.
• Laske saamasi siunaukset.
• Ole iloinen. Kun hehkut onnellisuutta, arvostat sitä mitä sinulla on.
• Muista muiden ihmisten hyvät puolet.
• Keskity hyviin seikkoihin kaikissa tilanteissa ja ihmisissä.
• Anna kehuja avokätisesti.
• Käytä sanaa ”Kiitos” vilpittömästi.
• Ole rakastava, välittävä ja ystävällinen.
• Huomaa oma suuruutesi.
• Riemuitse elämästä ja ole onnellinen.

Kiitollisuus tuo sinulle lukemattomia siunauksia.

Laske elämäsi siunaukset

ja tarkkaile, miten ne

moninkertaistuvat.

Kirja: Hieman henkisistä laeista/Diana Cooper