-tällä tavoin kasvatettujen(parantava siemen ohjeet) kasvien hedelmiä, nämä kykenevät parantamaan hänet kaikista mahdollisista fyysisistä sairauksista, hidastavat hänen vanhenemistaan huomattavassa määrin, vapauttamaan hänet huonoista tavoista, lisäämään hänen henkisiä kykyjään ja suomaan hänelle rauhaa. Sadolla on paras vaikutus, kun se nautitaan kolmen päivän kuluessa korjuusta.
Kokonaista kurkku- ja tomaattipenkkiä tai muiden vihannesten penkkiä ei tarvitse istuttaa tällä tavalla, pari kasviyksilöä riittää.
Taimia istutettaessa tulee multaa kuohkeuttaa sormilla ja paljailla varpailla ja istutuskuoppaan tulee sylkäistä.
- jalat erittävät hien mukana aineita(toksiineja), jotka sisältävät elimistön sairauksia koskevaa informaatiota. Tämän informaation taimet ottavat talteen ja antavat edelleen hedelmilleen ja syötäville osilleen, jotka voivat tukea ihmisen terveyttä. Hyvä kävellä palstalla silloin tällöin avojaloin.
On kyse ihmistä ympäröivän luonnon kyllästämisestä häntä koskevalla informaatiolla. Vain tällöin puutarhan antamat sadot parantavat ja huolehtivat ihmisen elimistön tarvitsemista aineista tehokkaammin kuin tavallinen sato.
Villissä luonnossa, kuten teillä on tapana sitä kutsua, vaikka se ei olekaan villi, vaan ainoastaan teille tuntematon, on lukuisia kasveja, joiden avulla voidaan parantaa poikkeuksetta kaikki sairaudet. Kasvithan on luotu sitä varten, mutta ihminen on menettänyt miltei kokonaan kykynsä tunnistaa niitä.
Paras lääkäri on ihmisen oma elimistö. Alun perin ihmiselimistö kykeni intuitiivisesti tietämään, mitä parantavaa yrttiä tulee käyttää ja milloin. Ihminen tiesi, millä tavoin tulee syödä ja hengitettävä. Hänellä on myös mahdollisuus puolustautua sairauksia vastaan jo ennen niiden puhkeamista. Ei mikään eikä kukaan voi korvata ihmisen elimistöä, sillä se on jokaisella henkilökohtainen, Luojan suoma lääkäri. Se vuorovaikutussuhde, joka sinulla on puutarhasi kasvien kanssa, parantaa sinut ja pitää sinusta huolta. Kasvit tekevät diagnoosin ja valmistavat sinulle sopivan lääkkeen.
- "Jokainen kylvämämme siemen sisältää valtaisan määrän maailmankaikkeuden informaatiota. Sitä on siinä enemmän kuin missään ihmisen tekemässä. Siemen tietää aina millisekunnin tarkkuudella, milloin sen tulee herätä eloon ja milloin alkaa itää, mitä nesteitä sen on otettava maaperästä ja kuinka se voi käyttää hyväkseen taivaankappaleiden - auringon, kuun säteilyä. Se tietää myös, miksi kasvilajiksi sen tulee kehittyä ja millaisia hedelmiä sen tulee tuottaa.
Näiden hedelmien on määrä ravita ihmistä. Ne pystyvät tehokkaammin ja voimakkaammin taistelemaan ihmiselimistön sairauksia vastaan kuin mitkään ihmisen valmistavat lääkkeet, tulevaisuuden lääkkeet mukaan luettuina. Tätä varten siemenellä tulee olla tietoa ihmisen kokonaisuudesta, jotta se voi kypsymistapahtuman aikana varustaa hedelmänsä vaaditulla ainekokoonpanolla. Siemenen tulee siis tuntea tietyn ihmisen sairaudet, myös taipumus niiden puhkeamiseen, voidakseen hoitaa häntä hyvin tuloksin.
Tulee toimia seuraavasti:
1.
kylvettävistä siemenistä otetaan yksi tai useita kielen alle ja pidetään suussa vähintään yhdeksän minuuttia.
2
. Seuraavaksi siemenet asetetaan kämmenien väliin ja pidetään niitä tällä tavoin noin kolmenkymmenen sekunnin ajan ja samalla seistään avojaloin siinä kohdassa, mihin siemenet on tarkoitus kylvää.
3.
Sitten kämmenet avataan, niitä pidetään suun edessä, hengitetään sisään ja puhalletaan varovasti pienten siementen ylle. Niin ne lämpiävät ja tunnistavat hengityksen välityksellä, mitä ihmisessä on.
4.
Nyt siemeniä pidetään avoimissa kämmenissä kolmekymmentä sekuntia ja annetaan ne taivaankappaleiden nähtäviksi.
Tällä tavalla siemen saa selville hetken, jolloin sen on määrä lähteä kasvuun. Kaikki planeetat auttavat sitä tässä. Ja versot antavat ihmiselle hänen tarvitsemansa valon.
5.
Vasta nyt siemen kylvetään maahan. Missään tapauksessa siementä ei saa heti kastella, koska muuten oma sylki huuhtoutuu pois ja sen mukana kaikki informaatio, jota siemenen tulee säilyttää.
6. Kolmen päivän kuluttua kylvös voidaan kastella.
Kukin vihannes tulee kylvää sille edullisena päivänä(kuukalenteri). Liian aikainen kylvö ilman kastelua ei ole niin huono kuin myöhästynyt kylväminen. Kaikkea taimen ympärillä kasvavaa 'rikkaruohoa' ei tule kitkeä pois. Erilaisista 'rikkaruoholajeista' tulee kulloinkin jättää kasvamaan ainakin yksi laji. 'Rikkaruohoja' voi kuitenkin leikata lyhyemmiksi.
Siemen valitsee tällä tavoin itseensä tiettyä ihmistä koskevan informaation ja ottaa hedelmiensä kasvun aikana tälle ihmiselle tarpeellisen energian maksimimäärässään Maailmankaikkeudesta ja Maasta.
Niin kutsuttuja rikkaruohoja ei tule karsia siksi, että niillä on samalla tavoin oma merkityksensä. Jotkin niistä suojelevat kasveja sairauksilta, toiset välittävät lisäinformaatiota. Kasvien kasvun aikana niihin tulee pitää yhteyttä ja niitä tulee koskettaa ainakin täydenkuun aikana."
Helsinkiläissyntyinen Anri Tenhea jätti vuosi sitten Etelä-Suomen. Hän pakkasi laukkunsa ja muutti Lappiin, josta hän oli ikänsä haaveillut ja unelmoinut. Muutos tuli hänelle tarpeeseen, sillä uusi elämä tarjosi kiireen sijasta luontoyhteyttä, rauhaa, hiljaisuutta ja läsnäolon tuntua. – Olin elämäni aikana aiemmin käynyt Lapissa vain kerran. 13 vuotta sitten kävin Sodankylän Kiilopäällä – sillä samalla paikkakunnalla missä nyt asun, hän kertoo. Tämä ei siis liene silkkaa sattumaa. Uusi elämäntilanne järjestyi jokseenkin uskomattomalla tavalla hänen asuessaan Asikkalassa. – Muuttamisen mahdollisuuteen liittyy monia kohtaamisia ja tarinoita, yhteensattumia ja johdatuksia. Esimerkiksi nykyisen asuntoni vuokranantajat Lapissa ovat samat kuin Asikkalassa asuessani. He muuttivat Ivaloon ja tarjosivat minulle mahdollisuutta muuttaa heidän omistamaansa Kiilopään hulppeaan loma-asuntoon. Tikankolosta tuli näin uusi kotini.
Vapaana luonnon keskellä Elämäntilanne oli muutoinkin sopiva muutokseen, sillä Anri Tenhealle oli juuri myönnetty eläke, joten työesteitäkään ei muuttoon ollut. – Lappiin tullessani kuljin pitkin tuntureita riippukeinu ja reppu selässä. Majoituin autiomökkeihin ja nautin vapaudesta ja luonnosta. En kulje turistipolkuja, vaan valitsen mieluummin rauhalliset poropolut. Mitään tylsämielistä oleskelua Anrin elämä ei siis ole. – Päivät loppuvat auttamattomasti aina kesken. Teen käsitöitä paljon talvella. Luen ja kirjoittelen Internetiin. Juuri nyt olen tulossa ystäväni luota Käyrämöltä, jossa kalastelin, valokuvasin, vedin nuottaa. Olen myös paljon marjastanut, talveksi keräsin puolukoita, mustikoita ja hilloja. Anri kertoo sydäntalven olleensa hieman erakoitunut. – Tämä ei missään nimessä tarkoita yksinäisyyttä. En ole koskaan yksin. Täällä on haltijoita, kotitonttuja, keijuja ja luonnonhenkiä. Koen oloni täysin turvalliseksi pimeänäkin aikana.
Kohtaaminen on kultaa Facebookissa Anri Tenhea sanoo ammatikseen kullanhuuhtoja. – Se on enimmäkseen symbolinen 'ammatti', mutta olen toki kokeillut myös ihan oikeata kullanhuuhdontaa asumani puron varrella. Kullanhuuhdontaa tapahtuu henkisellä tasolla jatkuvasti sekä eläinten että ihmisten kesken. – Toisen ihmisen aito kohtaaminen on aina kullanhuuhdontaa.
Voimaa läsnäolosta
Voimansa Anri sanoo saavansa läsnäolon voimasta ja luonnosta. – Osa läsnäoloa on yhteys kaikkeen elävään, silloin kun sen onnistuu luomaan ja havaitsemaan. Antoisaa on myös se, että saa olla kerrankin huoleton ja kesytön, hän sanoo. Kysyessäni Anrilta mihin hän uskoo, vastaus on selvä: – Uskon Rakkauteen. Minulle se on sama kuin Jumala tai Luoja. Oma kirkkoni on ehdottomasti luonto itse.
Anri kokee elämässään olleensa eräällä tavalla juureton, koska häneltä puuttui jo lapsuudenkodissaan ns. normaali perhe-elämä.
– Vahvimmat juureni ovat kuitenkin kolme omaa poikaani, jotka syntyivät -85, -86 ja -95. He asuvat Etelä-Suomessa. Yhteydet ovat kuitenkin säilyneet kiinteinä ja olemme puheyhteyksissä jatkuvasti.
Eläimet ystävinä
Kotieläimiä Anrilla ei nyt ole, sillä hänelle on tärkeätä tällä hetkellä se, ettei tarvitse ottaa vastuuta mistään ylimääräisestä. – Minulla on ollut aiemmin koiria ja kaksi kissaa. Hiljattainkin kohtasin erään Husky-koiran, johon ystävystyin. Se oli hieno kohtaaminen, mutta omakseni en nyt juuri halua eläimiä. Sen sijaan villieläimet pyörivät tämän tästä kodin nurkilla. Anri on tutustunut luonnollisesti Lapin kulkijoihin eli poroihin. Jotkut niistä päästävät hyvinkin lähelle. Linnut kertovat etelästä muuttaneelle naiselle omia tarinoitaan. – Erityisesti korpit pitävät minusta huolta. Ne ovat mielenkiintoisia lintuja. Kun käyn postin hakemassa, ne tulevat seuraamaan minun liikkeitäni. Niillä oli tänä kesänä pesä ja poikaset kävivät pihallani syömässä ja jättämässä minulle vähän sulkiakin.
Ystävyyssuhde hevosen kanssa Ennen Lappiin muuttoaan Anri Tenhea hoiti hevosia (2009-2011) hevostilalla Hietoisissa. – Sinne tuotiin toipumaan loppuun ajettuja ravihevosia, jotka olivat kipeitä ja ylikuormitettuja. Siellä hevoset saivat olla luonnon keskellä rentoutumassa. – Siellä sain erityisen ihanan suhteen erääseen suuren, lämminverisen ruunaan. Hevonen kaipasi todella paljon hellyyttä ja kosketusta. Ratsastin sillä ilman satulaa ja keskustelin sen kanssa telepaattisesti paljon. Se kertoi minulle elämästään, väsymyksestään ja hädästään, Anri kertoo. Valiovanhemmista syntynyt hevonen oli Anrin kohdatessaan 6-vuotias. – Se oli jo nuorena vieroitettu äidistään ja joutunut nuoren elämänsä ajan kiertämään Saksaa ja Italiaa. Se oli juossut hyvin; tosin minulle selvisi, ettei se olisi halunnut juosta lainkaan kilpaa. – Vietimme paljon yhteistä aikaa. Hieroin sitä ja hoidin sitä parhaani mukaan. Minulle suhde antoi rauhaa ja syvyyttä koko elämänkatsomukseeni, Anri kertoo. Lopulta kyseinen hevonen myytiin ratsuksi.
Loppuun palamisesta terveyden tielle
Anrin elämä ei aina ole ollut huoletonta ja vapaata. Hän toimi yrittäjänä vuosina 1998 – 2001. Hänellä oli luomumyymälä yhdessä silloisen miehensä kanssa. – Tein jatkuvasti liikaa töitä ja paloin loppuun. Laitoin yritykseeni kaiken rahan, ajan ja voiman. Lopulta sairastuin paksunsuolen syöpään, hän kertoo. Anri ei kääntynyt kuitenkaan koululääketieteen puoleen, vaan hoiti itsensä terveeksi luonnontuotteilla ja täydentävillä hoitomuodoilla. – Opin käyttämään jo tuolloin koivuntuhkaa ja pakuriteetä ja käytän niitä edelleen kuurimuotoisesti. – Olennainen osa parantumistani oli myös erään iäkkään, lahtelaisen parantajan luona käyminen. Mukana oli myös toinen parantaja. – Ulkoiset aineet eivät siis ainakaan omalla kohdalla riittäneet, vaan tarvittiin kokonaisvaltaista eheytymistä, jossa piti työstää myös ajatuksia ja tunteita. Syövän syntyyn on aina omat henkiset syynsä. Suuri taustavaikuttaja on samojen, katkerien ajatusten pyörittäminen. Anri sanoo myös kokeneensa kaksi kuolemaa, jolloin hän on käynyt rajan takana.
Rauhan kautta kanavaksi – Vasta viime vuoden aikana koen alkaneeni todella eheytyä henkisesti ja fyysisesti, koen olevani nyt rauhan tilassa. Sydämessäni on tapahtunut viime aikoina vahvaa avautumista ja kokonaisvaltaista rentoutumista. Tulevaisuuden toiveitakin on. – Uskon oman prosessini myötä tulleeni puhtaammaksi kanavaksi kohtaamilleni ihmisille. Tämä on tietysti paljon sanottu, mutta se tuntuu vilpittömältä toiveeltani. Olen havainnut, että lähes kaikilla kohtaamillani ihmisillä on joku tarve saada jotakin uutta. Mitä rauhallisempi ja tyynempi minä olen omassa itsessäni, sitä enemmän minusta on hyötyä muille. Anri opettelee myös varvun käyttöä sekä kuntoutuspalveluja Esko Jalkasen Luonnonvoimat Yhdistyksen kautta. Kuntoutuspalvelulla tarkoitetaan lähinnä positiivisen energian välittämistä. Näistäkin taidoista on hyötyä erilaisissa tilanteissa ja auttamistehtävissä. Arkielämässään hän on aktiivinen. – Vaikka en ole enää työelämässä kerään luonnontuotteita, pakuria, männyn kilpikaarnaa, katajan marjoja, koivun lehtiä itselleni ja muille. Teen käsitöitäkin talvisin myyntiin asti. Näistä saan hieman lisätiliä. Rahan kanssa on toki oltava tarkkana, mutta koen elämäni kuitenkin kyllin rikkaaksi ollakseni onnellinen, toteaa Anri Tenhea. Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Anri Tenhea
Yötön yö houkutteli suolle kulkemaan keskiyön jälkeen valoisuudessaan, Hillojakin muutama löytyi suuhun maisteltavaksi.
Torstaina lähdettiin tunturiin, Kiilopää huiputtamaan auringon paisteessa ja taivallettavaa 6km. suuntaansa. Tunturipurosta vettä ja marjoja luonnosta evääksi. Poropolkuja pitkin tunturin lakea ylös, edellisellä kerrallahan noustiin portaita myöten ja virallista tietä.
Laskeuduimme tuttuja portaita alas ja kävimme pullakahvilla hiihtokeskuksessa: http://www.suomenlatu.fi/kiilopaa/ kotiin matkaa vielä kolmisen kilometriä sen jälkeen.
Matkalla poikkesimme Savottakahvilaan: http://www.savottakahvila.fi/ajankohtaista.html porokeitolle pullakahveineen. Emäntä Kaisa Särkelä oli itse paikalla ja pääsi tutustumaan häneenkin..paikallistuntemusta..hienoa.
Saariselän keskustassa kävimme SIULA-talossa lahjatavara myymälässä: ja kiersimme talon muutoinkin, muttemme malttaneet jäädä 'Kohti Jäämerta - näyttelyn' panoraama esitystä katsomaan
Haltia-puun(yli 550v.) kävimme tervehtimässä Kuukkelia vastapäätä, ennen ruokaostoksille menoa:
Asfalttia myöten pyöräilimme takaisin kotiin, oli huomattavasti kevyempi ja lyhyempi matka..ainakin tuntui siltä. Saunaan rentouttamaan lihakset lepoon ja raikastumaan.
Lauantai slungimmin kaikkiaan..yllätyksekseni pohkeet jumissa.. (jostainsyystä)..aamusta mentävä saunaan venyttelemään niitä auki.. pojalle ei mitään hämminkiä, onneksi.
Illemmalla sain jalkani toimimaan TIEVA-tuvalle ruokailemaan: http://www.tievatupa.fi/ ONNEKSI. Maistuva ateria ja tutustumista myös puolin sun toisin.
Tänään sunnuntaina katsotaan..
Kävelylenkki lähimaastossa lepopäivän ratoksi ja suunnitellen Ivaloon linja-autolla huomiseksi.
Reissu tehty ja Ivalokin nähty http://www.saariselka.fi/sisalto/kohteet/ivalo ..aamu-postiautolla liikkeelle ja ajoissa takaisin. Kierrettiin 'city' silmitellen, kävin passikuvat otattamassa samalla, mutta poliisilaitoksella tunkua, ettei maltettu jäädä odottelemaan. Syömässä käytiin paikallisella bensa-asemalla/ruokapaikka, maistuva hyvä ruoka ja runsaasti ruokailijoita.
Tänään tiistaina aurinko paistaa ja nähtäväksi jää mihin suuntaan..mihin aikaan..
Puolenpäivän ..jälkeen asteltiin Kakslauttaseen hakemaan sinne jätetyt pyörät metsän reunasta ja polkastiin samantien Kiilopään hiihtokeskukseen pullakahville. Lukemaan: http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194827791010/artikkeli/maistuisiko+otokkapihvi+rovaniemella+niita+tehdaan+katso+video+.html luin tästä ennakko ilmoituksen edellispnä ja mielenkiinnolla seuraan aihetta. Aamulla pohdiskelin pojalle, että kunhan sirkkojen osoite löytyy niin tilaan HETI itselleni kasvatukseen tarvittavan määrän...vaihtoehtoisesti, että mitä itse luonnosta osaan löytää samaan tarkoitukseen sopivaa/uusiutuvaa talven mittaan? Tuores on aina tuoretta kuitenkin.
Eipä aikaakaan ja bongattiin ampiaisten ilmaantuneen terassille..:
..tästä lähtee friteeraukseen, muttei riitä talveksi
Käveltiin parisen kilometriä ja palattiin hiihtokeskukseen, oli sopivasti lentokentälle menevä bussi/Eskelisen Lapin Linjat: http://www.eskelisen-lapinlinjat.com/fi/index.php lähdössä. Ehdin tiedottaa kuskille pojan keskiviikon tulosta kyytiin täältä Kopararovan pysäkiltä, päästäkseen illan lentokoneeseen. Sama kuski on tänään ajamassa ja tietoinen pojan tulosta, varmistettu kyyti.
alat tuntea kihelmöivää energiavirtausta ja lämpöä.
Tämä käsillähoito polarisoi selkärangan energian,
lataa sinne lisää energiaa,
lämmittää kehoa ja antaa sille vireyttä.
KUN TARVITSET RENTOUTUMISTA:
laita kämmenet päinvastoin,
vasen ylös ja oikea alas.
Anna taas virrata parin minuutin ajan
(ei tarvitse yrittää mitään, olet vaan).
Taas huomioi mitä tuntemuksia koet.
Tämä käsillähoito lataa rentouttavaa energiaa
selkärankaan ja sitä kautta koko keholle ja ajatuksille.
KUN TARVITSET TASAPAINOTTAA JA ENERGISOIDA KEHOA: tee molemmat käsiasennot. Ei ole väliä kummin päin kädet ovat ensin, kunhan pidän niitä kumminkin päin. Tämä tasapainottaa kehon energioita ja lisää energiaa kehossa. Tätä on hyvä tehdä aamuin ja illoin, vain pariminuutta, muuta ei tarvita. Sängyssä ollessasi voit hyvin kääntyä kyljeltä toiselle kun vaihdat käsiesi paikkaa.
Ihotautilääkärien mukaan kasvot voivat kertoa paljon yleisterveydestä.
Glamourin mukaan "kasvokartan" avulla voi päätellä paljon omasta terveydestään. Kasvon eri alueet vastaavat siis tiettyjä kehon ongelmia.
Kasvokartta on ikäänkuin ihoanalyysi, joka selittää miksi ja miten tietyt kasvoalueet ovat yhteydessä muihin ruumiinosiin.
1. Otsan iho on yhteydessä virtsarakkoon ja ruoansulatuselimistöön. Mikäli tällä alueella on siis ongelmia, syö paremmin ja juo enemmän vettä.
2. Kulmakarvojen välinen iho on yhteydessä maksaan. Alueen oireilu tarkoittaa sitä, että alkoholinkäyttöä olisi hyvä vähentää, kuten myös raskasta ruokaa ja maitotuotteita. Alueen ärsyyntyminen voi kertoa myös ruoka-aineallergioista.
3. Korvien iho on yhteydessä munuaisiin. Jos sinulla on ongelmia tällä alueella, pidä huoli, että olet nauttinut tarpeeksi vettä ja vähennä nesteitä, jotka kuivattavat. Tämä tarkoittaa muun muassa virvoitusjuomia, kahvia ja alkoholia.
4. Poskipäiden iho on yhteydessä hengityselimiin. Tupakoitsijoilla ja allergikoilla on yleensä aknea näillä alueilla.
5. Silmänaluset ovat myös yhteydessä munuaisiin. Tummat silmänaluset ovat yleensä merkki nestehukasta, joten kannattaa juoda.6. Nenän iho on yhteydessä sydämeen. Jos nenäsi on ärtynyt, tarkista verenpaineesi ja varmista, ettet käytä meikkiä, joka ärsyttää ihoasi.
7. Leuan iho on yhteydessä vatsaan. Jos leuassa on epäpuhtauksia ja punotusta, harkitse kuidun lisäämistä ruokavalioosi, jotta ruoansulatus paranisi.
8. Poskien iho on yhteydessä hormoneihin. Stressi ja hormonaaliset muutokset voivat joskus helpottua vedenjuonnilla, mutta mikäli ongelmat jatkuvat, mene lääkärille ja tarkista hormonitasapainosi. Ongelmat näillä alueilla voivat kertoa myös ovulaatiosta.
9. Kaulan iho on yhteydessä sairauksiin. Ongelmat tällä alueella voivat olla merkki siitä, että kehosi taistelee bakteereita vastaan välttääkseen sairastumisen. Hengitä syvään ja juo paljon nesteitä.
