HALUATKO KÄRSIÄ?

Mikä typerä kysymys. Mutta miten muuten voit selittää sen, että siedät perheesi ja ystäviesi sinulle aiheuttamaa tarpeetonta kipua? Miten selität sen, että odotat rakkaittesi ja ystäviesi kestävän onnettomia mielialojasi?

Puolustelet tätä kummallista tapaa elää yhdessä sanomalla: "Kukaan ei ole täydellinen. Meidän täytyy sietää toistemme mielialoja ja onnettomuutta. Mutta minä kysyn: täytyykö? Täytyykö sinun sietää toisten ihmisten masennusta, vihaisuutta, ja onnettomuutta? Mistä olet saanut päähäsi moisen järjettömän ajatuksen?

Kerron sinulle. Se on lähtöisin persoonallisuudestasi, ja toisten ihmisten persoonallisuudesta. Ja se on täydellinen valhe. Sinua on petetty, etkä tiedä sitä. Et tajua sitä, että persoonallisuuden kannalta jännitys, seikkailu ja uudet kokemukset ovat yhtä tyydyttäviä ja täyttymystä tuovia kuin kurjuus, masennus ja ristiriidat. Persoonallisuus saa nautintonsa molemmista - sekä ylä - että alamäistä. Mutta sinä et. Luonnollisesti sinä nautit uusien ja vaihtelevien kokemusten antamista virikkeistä, mutta sinun aito luontosi ei halua loukata ketään siinä yhteydessä. Persoonallisuus ei piittaa tuon taivaallista siitä, kuka loukkaantuu tai kärsii, olitpa se sinä tai joku muu. Se haluaa vain saada kokemuksensa joko hyvän tai pahan. Sinä todella haluat hyvää itsellesi ja jokaiselle ihmiselle. Se johtuu siitä, että syvimmässä osassa itseäsi, omassa viattomuudessasi, sinä olet hyvä; sinä olet rakkaus, elävä rakkaus.

Rakkaus on aito luontosi. Persoonallisuus on väärä luontosi.

Kirja: Vain Pelko Kuolee/ Barry Long

PERSOONALLISUUS ON EPÄREHELLISYYDEN KASVOT

Tunnistatko mitään näistä oireista itsessäsi?
Silloin olet valmis alkamaan persoonallisuutesi riisumisen. Sanon riisumisen, koska persoonallisuus on kuin kaapu, johon olet pukeutunut. Olet kietonut persoonallisuuden kaavun ympärillesi puolustautuaksesi maailman ilkeydeltä ja ihmisten loukkaavuudelta.

Olet tehnyt persoonallisuudesta oman suojelijasi. Olet luovuttanut sille paljon omasta vallasta. Siksi persoonallisuus hyppää puolustamaan sinua heti, kun tunnet itsesi loukatuksi, uhatuksi tai arvostelluksi. Se hyökkää puolestasi terävin ja kovin sanoin. Joskus hätkähdät sen väkivaltaisuutta ja tunteettomuutta. Mutta toisaalta se on sinun taistelijasi, sinun puolustajasi. Niinpä sinä sopeudut nöyrästi sen usein kauhistuttavaan käytökseen ja puolustelet sitä itsellesi. Saadessaan täyden vallan ovela suojelijasi muuttuu täydelliseksi diktaattoriksi. Ja sinä alat epätoivoisesti kaivata omaa vapauttasi.

Totuus on, ettei sinulla ole tarvetta tähän suojeluun. Persoonallisuus on kuin koulukiusaaja, jonka jengiin liityit joskus ollaksesi turvassa. Kasvettuasi aikuiseksi hän palaa luoksesi ja vakuuttaa sinulle, että tarvitset häntä yhä. Hän kykenee tekemään sen, koska tietämättäsi kannat yhä sisälläsi kaikkia eilisen kipuja - vanhoja pelkoja lapsuudestasi, nuoruudestasi ja aikuisijältäsi. Kiusaaja, joka tuntee pelkosi, ei jätä sinua rauhaan. Ja sinua kauhistuttaa menettää hänen suojelunsa.

Tästä huolimatta persoonallisuudella on oma paikkansa ja tehtävänsä. Se on kurja isäntä mutta hyvä palvelija. Palvelija ei vain saa enää hallita elämääsi. Se on pilannut sitä tarpeeksi kauan.

Kaikki se, minkä havaitset olevan väärin maailmassa, on seurausta jonkun persoonallisuudesta. Itse asiassa persoonallisuuden tietämättömyys on rakentanut maailman. Tästä syystä maailma on niin julma, riistävä ja epärehellinen paikka verrattuna maan ja luonnon kauneuteen ja täydellisyyteen. Aivan kuten persoonallisuus elää sinusta ja kuluttaa sinun voimavarojasi, myös maailma on kuluttamassa loppuun maan voimavaroja.

Kirja: Vain Pelko Kuolee/Barry Long