SEKSUAALINEN OSA ONNETTOMUUDESTA ILMENEE HALUNA KOKEA VÄLITÖNTÄ NAUTINTOA

Murrosiän jälkeen emootioiden ote on paljon lujempi kuin varhaislapsuudessa. Murrosikäisenä sinua ei enää olisi voitu vieroittaa emootioistasi. Pahaa aavistamatta annoit itsesi kiintyä niihin huvittamalla ja tyydyttämällä itseäsi seksuaalisten tai romanttisten kuvitelmien uudella ja kiihottavalla nautinnolla.

Tyydyttämällä itseäsi kaikenlaisilla eroottisilla mielikuvilla aloit leikkiä onnettomuuden koko pakottavalla voimalla. Mutta tietämättömyydessäsi et luonnollisestikaan tajunnut asiaa. Yhtä vähän tajuat sitä tänään, mikäli jatkat itsesi tyydyttämistä mielikuvien avulla. Ainut asia, mikä merkitsi jotain murrosikäiselle emotionaaliselle ruumiille, oli se, että sisään virtaava seksuaalinen energia tarjosi sille äärimmäisen jännityksen kokemuksen - mielikuvituksellisen uuden välineen itsekkäälle nautinnolle. Se, että asiaan liittyi ehtoja (mikään maailmassa ei ole ilmaista), ei juolahtanut koskaan mieleesi.

Kaiken kuvitellun ja kaikkien mielikuvien aiheuttamien myllertävien emootioiden alapuolella sisällesi virtaava puhdas seksuaalinen energia on rikkaudessaan ja täyteläisyydessään täydellisen jatkuva ja vakaa. Mutta emotionaalisen ruumiin vastustuksen läpi koettuna tämä energia näyttää olevan katkonaista. Se nousee kiihkeänä seksuaalisena tarpeena, joka luo voimakkaan emotionaalisen huuman. Kun seksuaalinen kiihoke on poissa, energia hidastuu, ja tunnet itsesi jälleen rauhalliseksi ja normaaliksi. Emotionaalinen ruumiisi ei ole koskaan vakaa, se on joko matkalla ylös tai matkalla alas. Suuri osa tästä tapahtuu tajuntasi alapuolella. Oltuaan ensin kiihottunut ja sitten näennäisesti rauhoittuessaan emotionaalinen ruumiisi hidastuu hidastumistaan tajuntasi pinnan alla, kunnes ennemmin tai myöhemmin, tuntien tai päivien sisällä, sen värähtely saavuttaa tuon pelätyn välivaiheen, joka tunnetaan kyllästymisenä, eristyneisyytenä tai yksinäisyytenä. Päästäkseen siitä ulos ja saadakseen takaisin kadottamansa nousuvaiheen nautinnon tai kiihokkeen emotionaalinen ruumiisi pakottaa sinut ajattelemaan menneisyytesi jännittäviä kokemuksia - jotka ovat yleensä seksuaalisia. Tämä saa sen jälleen värähtelemään nousuvaiheen intensiteetillä, ja tunne on hyvin miellyttävä. (Kuinka usein olet tehnyt niin maatessasi sängyssä tai kuumassa kylvyssä?) Heti kun mielikuvituksen ärsykkeet ovat ohi, heti kun lopetat ajattelemisen tai käännät huomiosi muualle, emotionaalinen ruumiisi jatkaa jälleen omaa värähtelemistään. Koska se on onneton organismi, se ei voi vaikuttaa itseensä muuten kuin onnettomasti - luomalla huippukokemuksen vastakohdan, yhtä voimakkaan masennustilan. Se nousee tajuisuutesi pinnalle tuntien ja päivien kuluttua ilkeänä, synkkänä puutteen tunteena; olet masentunut tai pahantuulinen tietämättä miksi. Pian se kääntyy haluksi tai kaipuuksi kokea uudelleen puuttuva nautinto, mikä ajaa sinut toimintaan, jossa yrität jälleen toistaa nousuvaiheen nautintoa. Tämä toiminta on yleensä luonteeltaan seksuaalista; tai sitten se on jotakin seksuaalisuuden tavanomaisista, itseä tyydyttävistä vaihtoehdoista: ruoan, kuluttamisen, alkoholin, vaatteiden, huvituksien tai rahan halun tyynnyttämistä - jonkinlaista väliaikaista nautintoa. Väistämättä tämä johtaa yhä suurempaan tyytymättömyyteen ja onnettomuuteen; ja ne johtavat puolestaan yhä suurempaan kaipuuseen, uuteen harhaanjohtavaan toimintaan, kasvavaan kipuun ja niin edelleen.

Tämä nautinnon ja kivun kehä jatkuu keskeytyksettä koko elämäsi ajan - tai ainakin siihen saakka, kunnes päätät tietoisesti hajottaa oman emotionaalisen ruumiisi ja olla sitä, mitä todella olet.


                                                            *


Uudet kivut saapuvat tuhkatiheään uusien seksuaalisten kokemusten ja paineiden seurauksena, lisäten oman jäännöksensä onnettomuuden palloon. Opit pelkäämään sitä, mikä ne aiheutti, ja opit pystyttämään emotionaalisia muureja estääksesi samoja kipuja loukkaamasta sinua uudelleen. Nämä itseä suojelevat varustukset kasvavat emotionaalisiksi kovettumiksi, jotka eristävät tunteesi ja tylsistyttävät sinut. Vähitellen alat tuntea itsesi yhä kuolleemmaksi ja kuolleemmaksi. Nautinto ja elämänilo  ilman ulkopuolisten ärsykkeiden tai kiihokkeiden apua tulevat melkein mahdottomiksi. Ihmettelet, mitä on tapahtunut nuoruutesi ihanan elävälle tunteelle. Se ei ole kadonnut: olet vain peittänyt sen kovettuneella emootiolla - pelolla.

Tunnistatko tämän itsessäsi?

Rakkauden alueella alat suojella itseäsi erityisen huolellisesti. Annat itsestäsi vain tietyn osan, muttet koskaan kaikkea - koska pelkäät. Et ole edes aivan varma siitä, mitä pelkäät; olet vain pelokas, varovainen ja pidättyvä. Ja silloin, kun annat itsestäsi niin paljon kuin kykenet, tulet jälleen loukatuksi. Koska valitset kumppanisi emotionaalisen ruumiisi emootioiden perusteella, valintasi tuovat väistämättä mukanaan onnettomuutta.

Emotionaalinen ruumis on rakkaudeton, ja suhteissa se etsii itselleen sitä rakkautta ja onnellisuutta, jota sillä ei ole. Koska on mahdotonta ottaa vastaan sellaista mitä ei kykene antamaan, emotionaalisten ihmisruumiiden välinen liitto päättyy väistämättä emotionaaliseen ristiriitaan ja piinaan, jossa molemmat osapuolet huutavat kivusta, vaatien rakkautta. Tai liitto päättyy kompromissiin, joko yhdentekevään tai tuskalliseen - rakkauden ja elämän tunteettomaan kieltämiseen, jota kutsutaan herttaisesti kodikkuudeksi, mukavuudeksi, yhteensopivuudeksi tai kumppanuudeksi.

Ennemmin tai myöhemmin rakkauselämäsi johtaa katastrofiin. Hellät unelmasi rakkaudesta ja romansseista tulevat johdonmukaisesti puhkotuiksi, runnelluiksi ja loukatuiksi. Jokainen kipu, jonka tietämättömyydessäsi luulit olevan ohitse, jonka ylitse luulit päässeesi, jokainen pettymys ja sydämen särkyminen liittyy uutena jäänteenä osaksi emotionaalista ruumistasi. Ja nämä kivut itkevät ja murehtivat sinussa edelleen mielialoina ja masennuksina, joita et voi  selittää, ja joihin kuitenkin tarraudut ikään kuin ne olisivat sinä itse.


                                                               *


Tämä kirja on kirjoitettu sinulle, sille miehelle tai naiselle, joka lukee sitä nyt. Se on kirjoitettu, jotta se voi paljastaa onnettomuutesi ja osoittaa sinulle, kuinka voit aloittaa oman emotionaalisen ruumiisi hajottamisen. Tämä kirja on sinua varten. Sillä ei ole mitään arvoa, jollei sinulla ole tahtoa aloittaa itsesi vapauttamista onnettomuudesta nyt.

Tähän mennessä olet saanut lukea persoonallisuudesta ja siitä, miten onnettomuus kasvaa sinussa. Nyt sinun tulee todella kohdata totuus elämästä ja oppia elämisen taito, sillä et voi paeta elämän tapahtumia. Ja sinun tulee aloittaa pitkä ja joskus kivuliaskin prosessi, jossa vapautat itsesi siitä onnettomuudesta, joka on sinuun kerääntynyt.

Vain sinä voit tehdä sen, ja niin tehdessäsi teet tämän siunatun maan juuri vastaavassa määrin onnellisemmaksi siellä missä olet.


                                                                 *


Jotta voit vapauttaa itsesi onnettomuudesta, sinun tulee ensin estää uuden onnettomuuden kerääntyminen itseesi.




Kirja: Vain Pelko Kuolee / Barry Long

*LUOVU EPÄREHELLISYYDESTÄSI

Lakkaa olemasta epärehellinen itsellesi ja elämällesi. Aina kun olet vihainen, kannat kaunaa tai olet masentunut, se tarkoittaa sitä, että et ole rehellinen; et kohtaa elämää sellaisena kuin se on.

Vihaisuus nousee siitä, että et saa omaa tahtoasi lävitse. Sen sijaan, että olisit vihainen, sinun tulisi tutkia, mitä voit tehdä käytännössä päästäksesi esteen ohitse.

Ellei mitään käytännöllistä ole tehtävissä, sinun toiveesi on tällä juuri tällä hetkellä epäkäytännöllinen. Ollaksesi rehellinen sinun tulee kohdata tämä tosiasia ja päästää irti halustasi.

Muista, että persoonallisuutesi naamio on itse epärehellisyys. Se salaa sinulta sen tosiasian, että mikäli olet kokenut tänään jonkin todella jännittävän kokemuksen, tulet luultavasti käymään läpi masennuksen muutaman päivän kuluessa.

  Persoonallisuus saa tyydytyksensä kummastakin asiasta, mutta sinä saat maksaa niistä.

Kirja: Vain Pelko Kuolee/ Barry Long

*OLE USKOLLINEN TILANTEELLE

Ole uskollinen tilanteelle, ei sille, mistä henkilökohtaisesti pidät tai et pidä. Persoonallisuus elää emotionaalisista heilahduksista sen välillä, mistä pidät ja mistä et pidä. Se käyttää heilurin dynamiikkaa pitääkseen itsensä liikkeellä.

 

Et voi olla varma siitä, mistä pidät ja mistä et pidä. Mieltymyksesi muuttuvat kokemuksen ja vuosien myötä. Joten ole uskollinen tilanteelle, sille tapahtumalle tai niille olosuhteille, joita kulloinkin kohtaat.

Mitä tilanne vaatii? Se voi vaatia jotain muuta kuin mikä sopisi sinulle henkilökohtaisesti. Jos sinut on esimerkiksi tekemään jotain työtä, ole uskollinen sille työlle, johon sinut on palkattu - ei sille, pidätkö työstä vai et. Jos ehdottomasti haluat reagoida vastenmielisyydellä, ole uskollinen tilanteelle ja eroa, koska selvästikään et voi suorittaa tehtävääsi hyvin.

Muista, että persoonallisuus itse asiassa nauttii tuollaisten tilanteiden ristiriitaisuudesta. Se haluaa, että jatkat työtäsi pitämättä siitä, koska silloin voit valittaa siitä ja olla sen suhteen emotionaalinen ystäviesi seurassa. Tämä kuluttaa energiaa, joka sinun tulisi käyttää toimimiseen - joko suuntaan tai toiseen. Sinun tulee joko tehdä työsi ja luopua ikävästä asenteestasi; tai sinun tulee luopua työstäsi. Sitä tarkoittaa olla uskollinen tilanteelle. Toiminta selkeyttää aina tukkeutuneen energian.

Kirja: Vain Pelko Kuolee/ Barry Long

* LAKKAA PUHUMASTA MENNEISYYDESTÄ

Persoonallisuus elää menneisyydestä; se ravitsee itseään sillä, että kerrot omaa tarinaasi. Joka kerta, kun kuulet itsesi uppoutuneen siihen, lopeta.

Mitä enemmän harjoittelet, sitä helpommaksi se tulee. Saatat menettää muutamia ystäviä, jotka sanovat, että olet muuttumassa tylsäksi; että olet menettämässä entisen mielenkiintoisen ja stimuloivan persoonallisuutesi.Siitä tiedät, että olet oikeilla jäljillä.

Tulee hetkiä, jolloin sinun täytyy viitata menneisyyteen. Jotta voit rikkoa vanhan tapasi, sinun tulee aluksi olla äärimmäisen tiukka. Se merkitsee sitä, että et sano mitään, mikä viittaa menneisyyteen. Siihen sisältyy myös se, mitä tapahtui minuutti sitten, ellei sinulla ole puhtaasti käytännöllistä syytä puhua, kuten: "Postititko sen kirjeen?"

Älä kerro omaa pohjattoman surullista tarinaasi.
Kun lakkaat puhumasta menneisyydestä, lakkaat vähitellen ajattelemasta sitä. Ja se tulee olemaan alku huolten loppumiselle.




KIrja: Vain Pelko Kuolee/ Barry Long

PERSOONALLISUUS EI OLE YHTÄ KUIN LUONNE

Jokaisen persoonallisuuden, jokaisen naamion takana on luonne. Useimmat meistä ovat kuulleet eläinrakkaiden ihmisten kertovan, kuinka heidän lemmikeillään on selkeästi erotettavat 'persoonallisuudet'. Se tekee ne ainutkertaisesti tunnistettaviksi - rakastettaviksi, huvittaviksi tai miellyttävän seurallisiksi. Mutta kysymys ei ole eläimen persoonallisuudesta vaan sen luonteesta.

Luonne on se ainutkertaisuus, jonka Jumala on sinulle antanut. Luonne on se , mihin sinun on palattava entistä tietoisemmin itsessäsi- tuon riemukkaan olemuksesi luonteeseen, joka on persoonallisuutesi takana.

Joka ainoalla meillä on luonne. Niin kovin usein persoonallisuus sumentaa ja riistää meiltä oman luonteemme tuottaman nautinnon; mutta rakastettava ja ihailtava luonne ilmaantuu esille taas, kun persoonallisuutemme ei ole enää aktiivinen, kun tajuntamme etuosa on suorassa yhteydessä viattomuuden liekkiin. Tällöin mies tai nainen näyttäytyy aivan eri valossa; hänen ainutlaatuinen luonteensa loistaa hänen lävitseen, ja me tunnemme itsemme onnellisiksi ja etuoikeutetuiksi saadessamme olla hänen seurassaan.

Kirja: Vain Pelko Kuolee/ Barry Long

KUKAAN EI OLE REHELLINEN

Kaikki elävät valheessa. Jotkut ihmiset sanovat , että elämä on hyvää, ja seuraavana päivänä he itkevät masennuksesta tai turhautuneisuudesta. Toiset ruoskivat kumppaneitaan ja perheitään kovilla sanoilla ja julmilla teoilla, ja sitten väittävät rakastavansa heitä. Jotkut luulevat olevansa rakastavia, ja viettävät silti suurimman osan aikaansa valittamalla ja syyttämällä toisia. Toiset saastuttavat kotejaan inhottavilla synkillä mielialoillaan ja odottavat kuitenkin olevansa rakastettuja ja ihailtuja. Ja monet verhoavat itsensä julkisuudessa ehostuksen ja leveän hymyn taakse peittääkseen epärehellisyytensä elämää ja rakkautta kohtaan.

Eläimet eivät kärsi. Kärsiminen on menneen ajattelemista, tunteilua menneiden kipujen vallassa. Luonnolliset olennot eivät pidä kiinni kivuistaan. Ne toimivat vaistojensa varassa. Ne tuntevat fyysistä kipua, aivan kuten mekin, mutta kun se on ohi, ne päästävät siitä irti vaistomaisesti. Sinun ja niiden välinen ero on siinä, että sinä kykenet heijastamaan menneisyyttä. Voit oleskella mielessäsi omassa menneisyydessäsi , omien emootioidesi kivussa. Sinulla on tietoisuus itsestäsi, tietoisuus menneisyydestä; niillä ei ole tuota tietoisuutta. Ne ovat riippuvaisia puhtaasti tämän hetken kokemuksesta - niillä ei ole menneisyyttä eikä kipua menneen ja nykyisen välillä.

Koira voi kasvaa vihaiseksi tai pelokkaaksi, mikäli sitä kohdellaan huonosti. Mutta se ei oleskele tuskassaan omassa mielessään, se ei ajattele mennyttä tapahtumaa eikä henkilöä, joka aiheutti kivun. Se toimii puhtaan kokemuksensa perusteella. Jos se kuulee äänen, joka kuulostaa kipua aiheuttaneelta henkilöltä, se saattaa alkaa murista tai kyyristyä maahan. Mutta se tapahtuu tässä hetkessä, ja heti kun hetki on mennyt ohi, koira palaa luonnolliseen olotilaansa.

Eläimillä ei siis ole menneisyyttä; niillä ei ole mentaalista tajua menneisyydestä. Ja kun olet irtautunut persoonallisuudesta, myöskään sinulla ei ole menneisyyttä. Mutta sellaisena kuin olet nyt sinä kutsut esiin menneisyyttäsi, muistelet sitä ja kieriskelet omissa emootioissasi. Itse asiassa sinä elät uudelleen omaa kipuasi, vaikka siihen ei ole kerta kaikkiaan mitään syytä. Saatat olla yksin omassa mukavassa sängyssäsi, ja silti emootiosi piinaavat sinua. Pidät kipua hengissä tällä tavoin. Kun pidät kiinni menneisyytesi emotionaalisesta kivusta ja nautiskelet siitä - siksi, että se tarjoaa jonkinlaista kieroutunutta jännitystä tai turvallista viihdykettä - sinä tulet riippuvaiseksi tuosta tavasta. Riippuvuus nikotiinista tai heroiinista ei ole mitenkään erilaista. Jos nautit jatkuvasti kivun emotionaalisesta huumeesta ajattelemalla sitä tai puhumalla siitä (pitämällä siitä kiinni), sinusta tulee tuon huumeen orja. Ja juuri näin on tapahtunut.

Jos olet yksin ja istut tuolissasi hiljaa silmät suljettuina kolmen minuutin ajan, alat ajatella menneisyyttä. Ei aikaakaan, kun ajatuksesi kääntyvät johonkin ongelmaan tai emotionaaliseen kipuun, joka vaikuttaa joko elämässäsi tai muistoissasi.
Kokeile asiaa nyt. Laske kirja alas, sulje silmäsi ja ole hiljaa muutamia minuutteja. Palaa sitten takaisin.



                                                         *



"En tiedosta pitäväni kiinni mistään kivusta. Itse asiassa olen varsin vapaa ja huoleton.
Voisit sanoa näin. Se, joka puhuu, on mielesi tietoinen etuosa - puhuen tästä hetkestä, nykyisyydestä . Mutta kipu, persoonallisuutesi maaperä, sijaitsee menneisyydessä, omassa alitajunnassasi, puhujan alapuolella.
Minä väitän, että emotionaalinen kipu on varastoitunut vatsaan, missä sijaitsee myös se psyykkis - henkinen liekki, jonka tarkoitus on kuluttaa tuo kipu pois. Joku voisi huomauttaa, että kukaan lääkäri ei ole koskaan löytänyt tätä perustavaa kipua eikä nähnyt merkkiäkään kyseisestä liekistä. Vatsa on tietenkin se, mitä näemme aistiemme kautta, tajuntamme kautta. Mainitsen sen  vain eräänlaisena viitteenä suunnasta. Todellisuudessa se kipu, joka aiheuttaa masennuksesi, synkät mielialasi, vihaisuutesi ja muun vastaavan, on alitajunnassasi. Se on katseeltasi täydellisesti piilossa, mutta se ei ole piilossa kokemukseltasi. Kun joskus kuulit, että rakastettusi oli pettänyt sinut, että rakastamasi ihminen on kuollut, tai että jokin kallisarvoinen esineesi oli varastettu, missä tunsit sen? Et tuntenut sitä sellaisessa paikassa, jonka lääkäri voisi löytää. Tunsit sen alitajunnassasi, tuossa syvässä , kätketyssä ja emotionaalisessa osassa itseäsi. Alitajunnassasi on kaksi paikkaa. Toinen on paikka, jonne kivun muodostama psyykkinen pallo on majoittunut, ja sieltä kohoaa sinun epärehellinen ja pelokas persoonallisuutesi. Toinen on paikka, jossa henkinen liekki palaa. Näiden molempien päällä sijaitsee eteenpäin suuntautunut tajuntasi, tietoinen mielesi.

Jokainen meistä rakastaa olla kosketuksissa tuohon liekkiin. Kun me kosketamme sitä, me tunnemme tai tiedostamme riemun, helppouden, keveyden, optimismin, suloisuuden ja rakkauden. Ja tietoinen mielemme heijastaa nämä tunteet kehoomme hymyilevinä kasvoina, keveinä askelina, äänen ja tekemisen harmoniana tai melodiana. Muut ihmiset nauttivat tällaisen ihmisen läheisyydestä. Mies tai nainen kokee itsekin tyytyväisyyttä tai täyttymystä. Mutta kun mielemme etuosa on kytkeytynyt kivun muodostamaan palloon, emotionaalisen menneisyyden maaperään, keho ja mieli reagoivat täysin päinvastaisesti.


KIrja: Vain Pelko Kuolee / Barry Long

MIKSI? MIKSI TEEMME NÄIN?

Mitä ihmettä meille on tapahtunut?

Kysymys ei ole vain siitä, mitä meille on tapahtunut. Kysymys on siitä, mitä meille on tapahtuu nyt, ja mitä meidän lapsillemme tapahtuu nyt. Meitä kaikkia on opetettu pitämään kiinni kivustamme. Ja me opetamme lapsiamme tekemään samoin. Opit tämän luonnottoman tavan ensin isältäsi ja äidiltäsi, jotka oppivat sen omilta vanhemmiltaan ja niin edelleen. Sitten sinua opettivat muut perheen jäsenet ja ystäväsi, sekä se yhteiskunta, jossa elät. Tänä päivänä sivistyneeseen elämäntapaan kuuluu pitää kiinni menneestä kivusta ja heijastaa sen epämiellyttävyys maailmaan oman persoonallisuuden kautta. Sivistyneeseen? Joka hetki vähintään kaksikymmentä sotaa raivoaa tällä planeetalla; puolet sen väestöstä näkee nälkää; suurin osa lopuistakin ihmisistä on riiston kohteena; ja kaikki tyrannisoivat omissa kodeissaan tai hökkeleissään toisiaan kiistoilla, väittelyillä, epärehellisyydellä ja emotionaalisella kiristyksellä. Ja kaikki tämä on seurausta siitä, että ihmiset heijastavat oman sisäisen kipunsa persoonallisuutensa kautta lähimmäistensä ylle.

Se, että olet eläinten tapaan kerännyt itsellesi kokemusta, on luonnollista. Mutta se, että olet kerännyt itsellesi kipua, ei ole luonnollista. Sinulle on opetettu, että eläminen on kärsimystä, ja että jokaisen täytyy olla aika ajoin onneton. Se on valhe, mutta sinä uskoit siihen. Uskoit siihen, koska kaikki muutkin olivat onnettomia, ja otit heidän esimerkkinsä todesta. Kuka olisi kertonut sinulle muuta? Jopa Jeesuksen papit julistivat sinut syntiseksi, kärsijäksi. Ei ollut ketään, joka olisi kertonut ihmisille totuuden, sillä kukaan ei kyennyt kuulemaan. Kaikki kuuntelivat oman persoonallisuutensa kivun kautta. Ja sitten oli helppo uskoa, että elämä on kipua. Mutta kipu ei aiheudu elämästä, vaan persoonallisuudesta, joka heijastaa itsensä elämän ylle.


kirja: Vain Pelko Kuolee / Barry Long

KIPU ON PERSOONALLISUUTESI MAAPERÄ.

Et tiedosta sitä, että kipu on olemassa, ja että se on yhtä älykäs kuin sinäkin. Et huomaa, että se puhuu ja toimii kauttasi suurimman osan aikaa, etsien turvallisuutta, tullakseen pidetyksi, rakastetuksi, hyväksytyksi. Se näkee nykyhetken menneisyyden lävitse. Se heijastaa tuskansa nykyhetken tapahtumiin, tulkiten ne kivuliaiksi, vaikka ne eivät olekaan sitä. Se pilaa automaattisesti kaiken hyvän.

Tässä esimerkki asiasta. Kun rakastelet, pelkäävä persoonallisuus tulee usein esiin liittyäkseen nautintoon, etsien lohtua, jolla voisi lieventää kipuaan. Välittömästi hyvän päälle ilmestyy varjo, joko varautuneisuuden, jäykkyyden tai väärän sanan muodossa. Ja hyvänolontunne katoaa tai menee pilalle. Oletko kokenut tämän? Sama tapahtuu myös silloin, kun yksinkertaisesti vain nautit jonkun ihmisen seurasta. Oletko koskaan vain nauttinut mukavasta keskustelusta, jossa yksi väärä sana yhtäkkiä pilaa tai lopettaa tilanteen harmonian? Sen lausuu persoonallisuus, joka on tunkeutumassa tilanteeseen.

Oletko yhtäkkiä loukkaantunut jostakin, mitä joku toinen sanoo? Eikö se pilannutkin tyytyväisyytesi tuhon hetkeen, saaden sinut välittömästi muistamaan tuskan jostain arvostelusta tai väärinkäytöstä, joka tapahtui menneisyydessä? Näetkö, miten asetit menneen nykyisyyden päälle?



                                                             *


Luonnolla on oma täydellinen tapansa poistaa se kipu, josta persoonallisuus nousee, ja tämä selittää sen, miksi luonnossa ei ole persoonallisuutta - eikä ongelmia.
Olemassaolon ensimmäinen kipu on syntymisen kipu. Sinä olit, aivan kuten kaikkien muidenkin nisäkkäiden jälkeläiset, suojassa äitisi kohdussa, uppoutuneena alati lämpimään rakkauden nesteeseen, joka täytti kaikki tarpeesi vaivatta. Sinun ei tarvinnut hengittää, syödä, pysytellä lämpimänä eikä itkeä saadaksesi sen, mitä halusit. Ja yhtäkkiä sinut sysättiin eristyneisyyden maailmaan, outoon, uuteen paikkaan, jossa oli kylmää ja kivuliasta; jossa oli etäisyyttä, keskeytyksiä, nälkää ja hellittämätön tarve hengittää ja viestittää äänen avulla. Se oli valtava, traumaattinen järkytys.

Mutta tämän ilmeisen katastrofin edessä Äiti Luonto, kuten tavallista, otti asian haltuunsa. Aivan kuten se oli hoivannut sinua kohdun sisällä, se huolehti sinusta nyt oman psyykesi sisältä käsin. Syntymisen jättämään järkyttävään tyhjiöön luonto vapautti annoksen ehdollistamatonta psyykkistä plasmaa. Tätä energeettistä ainetta sinä kutsut nykyään emootioksi, mutta siinä vaiheessa se oli ehdottoman ja ajattoman rakkauden ainetta. Sen tarkoituksena oli väliaikaisesti suojata organismia siltä äkilliseltä keskeytykseltä, joka aiheutui sille tutuksi käyneeseen ajan virtaan. Kuten tiedät aikuisiän kokemuksistasi, aika kirjaimellisesti pysähtyy järkytyksen ensimmäisten hetkien aikana. Ilman tätä sisäänvirtaavan rakkauden muodostamaa yhteyttä syntymä päättyisi kuolemaan. Mutta rakkaus täyttää kuilun tarjoamalla ensihätään annoksen lohtua, lämpöä ja jatkuvuutta. Se antaa sinulle mahdollisuuden jatkaa eteenpäin; vaikka menetyksen aiheuttaman äkillisen järkytyksen jälkeen ensimmäinen tunteesi onkin se, ettet kykene jatkamaan.

Luonnon psyykkinen vastaus syntymisen tuskaan, kuten edellä kuvattiin, tapahtuu jokaisen olennon kehon sisällä, jossakin vatsan seudulla, palaa psyykkis - henkinen liekki. Tämä liekki on jatkuva ja kosmisen kylmä; kuten auringon säteet,jotka ovat kylmiä aina siihen saakka, kunnes ne kulkevat aineen läpi. Liekin tarkoitus on kuluttaa hätätilanteissa vapautunut psyykkinen plasma.

Rakkauden tai tietoisuuden pelastava suojatyyny on tulevaa aikaa; se on tulevaisuutta, jota kohti organismi liikkuu elämällä ja kehittymällä.

Organismi on siten kirjaimellisesti lainannut aikaa ja turvallisuutta omalta tulevaisuudeltaan.
Liekin tulee kuluttaa plasma pois mahdollisimman nopeasti. Nopeus on elintärkeää, koska 'tulevalla ajalla' ei selvästikään ole tilaa nykyhetkessä. Tässä hetkessä eli kehon läsnäolossa, se hajoaa välittömästi emootioksi, negatiivisuudeksi. Siitä tulee mennyttä aikaa eli menneisyyttä. Kaikki emootio on menneisyyttä, joka on nousemassa uudelleen esille; ja jollei emootiota kuluteta pois nopeasti, organismi alkaa elää menneisyydessä, jolloin se muuttuu luonnonoikuksi.

Luonnon psyykkinen reaktio järkytykseen jatkuu koko kehollisen elinajan. Esimerkiksi taistelun tai loukkaantumisen aiheuttaman järkytyksen jälkeen eläimillä on taipumus etsiä hiljainen paikka, jossa ne voivat maata ja nuolla haavojaan. Tämän tarkoitus on antaa vatsassa olevan elintärkeän liekin kuluttaa, sulattaa ja muuntaa emootio, menneisyys, takaisin nykyhetkeksi eli rakkauden tai tietoisuuden läsnäoloksi.

Näin palautettu tietoisuus palvelee toista elintärkeää tarkoitusta, jonka voit tunnistaa myös omasta elämästäsi. Se kantaa vaikutelmaa kokemuksesta, jonka lävitse eläin on juuri mennyt. Eläin on kasvattanut kokemustaan eli kasvanut kokemuksensa kautta, ja tulevaisuudessa se tulee vaistomaisesti tukeutumaan tähän kokemukseensa. Näin se voi suojata olemassaoloaan tehokkaammin tulevaisuudessa, aivan kuten sinä teet minkä hyvänsä kiperän tilanteen jälkeen. Tähän perustuu vanha sanonta, jonka mukaan vaikealle tielle on parempi lähettää vanha kuin nuori koira. Vanha, kokenut koira on paremmin varustettu kohtaamaan tulevaisuuden. Lainattu 'tuleva aika' palvelee siten omaa tarkoitustaan nykyhetkessä.

Tällainen on sen jumalaisen älykkyyden ihme, joka suunnittelee tätä olemassaoloa. Mutta ihmiseläin sotkee kaiken, niin että jumalainen harmonia häiriintyy. Ihmiseläin on eläimistä ainoa, joka pitää kiinni tapahtuman kivusta. Ihmiseläin ajattelee kipua ja palaa menneisyyteen. Tietoisuus on tästä hetkestä poissa. Tämä estää häntä muuntamasta lainaamaansa aikaa rakkaudeksi nykyhetkessä. Sillä tietoisuus on avain harmoniaan ja vapauteen.

Lopputulos on se, että kerätessään kokemuksia ihmiseläin sekä kerää uutta että herättää henkiin jo olemassa olevaa emotionaalista kipua, mitä eläin ei tee. Molemmat saavat itselleen elintärkeän kokemuksen, mutta ainoastaan ihminen kärsii siitä emotionaalisesti.


Kirja: Vain Pelko Kuolee/ Barry Long

MAAILMA ON MAAN PERSOONALLISUUS

Tulen näyttämään sinulle sekä aidon luonteesi - sen luonteen, joka sinulla oli syntyessäsi - että valheellisen luonteesi, persoonallisuutesi maaperän, onnettomuutesi lähteen. Näet uudessa valossa, miten luonnon nerokkuus toimii; miten eristit itsesi tuosta luonnollisesta nerokkuudesta; ja kuinka voit jälleen palata elämään sopusoinnussa sen kanssa. Selitän, kuinka persoonallisuus kehittyy, mistä se tosiasiassa tulee, niin että voit ymmärtää, mitä se on.

Tulet vähitellen tajuamaan, että persoonallisuus ´ei ole minä'. Tulen kuvaamaan, mitä on 'minä', todellinen minä, olento persoonallisuuden naamion ja kaavun takana. Tulet laskeutumaan omaan alitajuntaasi, missä totuus asiasta piilee. Tulet huomaamaan, että oma auktoriteettisi kasvaa. Tulet ottamaan enemmän vastuuta elämästäsi, niin, että selvität lopullisesti sotkuiset suhteesi ja oikaiset ne tilanteet, jotka persoonallisuutesi on sinulle jättänyt.

                                                      *

Sinä et syntynyt persoonallisuutesi kanssa. Synnyit ei - minkään kanssa. Ja voit nähdä sen katsoessasi vastasyntynyttä vauvaa. Vauva on rakkauden ruumillistuma. Se on juuri tullut ulos mysteeriosta, siitä melkein ajattomasta paikasta, joka kohtu on. Siinä se on - kaunis pieni olento, sen rakastettavat liikkeet ja sen suloinen, raikas olemus. Ihmiset rakastavat nuuhkia vauvoja. He nostavat ne syliinsä ja upottavat nenänsä niihin, eikä tuoksu ole taatusti pelkkää talkin tuoksua. Vauvassa on tuoksu, joka ei kuulu viiden aistimme piiriin. Se on viattomuuden psyykkinen tuoksu. Ja samalla viattomuus on edelleen myös sinussa.

Siitä huolimatta vauvasta puuttuu jotain. Kaikesta kauneudestaan ja ihmeellisyydestään huolimatta se ei kykene tulemaan toimeen maailmassa. Jonkun täytyy ajatella sen puolesta ja suojella sitä. Vauvalta puuttuu kokemus elämisestä. Kutsumme kokemuksen keräämistä kasvamiseksi tai vanhenemiseksi. Juuri sitä sinä olet tehnyt tähän asti. Alunperin vauvana kehollistunut  rakkaus on yhä sinussa, mutta sinun kehollesi on tapahtunut jotakin. Se on kokenut elämistä.
Kerättyäsi kaikkien näiden vuosien kokemuksen, voitko sanoa, että olet yhä taakaton kuin vastasyntynyt? Oletko viaton? Voitko sanoa, että olet nyt sama viattomuus, joka olit alunperin? Jos et, miksi et?

Kysyn tätä kysymystä sinulta lukijalta, olennolta, joka oli kerran vauva, ja joka on nyt aikuinen. Kysymys on sinusta. Puhun sinun kokemuksestasi, ja se, mikä on totta sinun kokemuksesi kautta,on totuus. Joten mikä on totuus sinun kokemuksesi valossa?

On kaksi tapaa vastata: sisältäpäin tai ulkoapäin. Ulkopäin, katsomalla paineitasi, huoliasi ja ongelmiasi, voisit sanoa:"Ei. Minua painavat monet asiat, jotka tiedän ja muistan, syyllisyyteni, epäilykseni, pelkoni. Olen vapaa joskus, mutta tiedän, että heti kun muistan, että en ole viaton, alan ahdistua ja huolehtia. "Mutta syvimpinä hiljaisina hetkinäsi voisit sanoa: "Kyllä. Minä olen viaton. "Ja se on totuus. Sillä sisälläsi sinä olet aina se suloinen ja viaton lapsi, joka olit, kaikista ikävuosistasi huolimatta. Suloisuus ja viattomuus ovat sinun luontosi.
Mutta ja suloisuudella ja viattomuudella, kuten vauvalla, ei ole tilaa tässä maailmassa ilman suojelua. Niitä poljetaan maahan, manipuloidaan, riistetään, väärinkäytetään ja pahoinpidellään. Kuinka voin olla suloinen ja viaton, kuten vauva, tällaisessa maailmassa? Tietenkään et voi. Täällä ulkona et voi olla olla, mitä olet sisälläsi. Siltä se näyttää. Mutta luonto, Luontoäiti, tarjoaa ratkaisun, luonnollisesti. Ja ratkaisu on kokemus.

Eläminen tarkoittaa kokemuksen keräämistä. Et voi elää ilman, että opit kantapään kautta. Jos polullasi on lasinsirpaleita, sinun on parempi olla kävelemättä sitä paljain jaloin. Samalla tavoin ihana luontomme tulee suojatuksi kokemuksemme tuoman terveen järjen kautta. Mutta me näytämme unohtaneen tämän. Omassa tunne - elämässämme me jätämme huomiotta kalliilla hinnalla keräämämme kokemuksen. Kerta toisensa jälkeen me lähestymme ja syleilemme sitä, mikä satuttaa ja silpoo meitä. Me siedämme seurassamme manipuloivia, emotionaalisia ja vihaisia ihmisiä - ihmisiä, jotka loukkaavat meitä. Annamme periksi heidän ja omien persoonallisuuksiemme itsekkäille vaatimuksille. Annamme toisten ihmisten persoonallisuuksien käyttää meitä hyväkseen, aivan kuten me käytämme heitä hyväksemme. Hullussa ja kieroutuneessa vaihtokaupassa me sovimme, että saamme riistää toinen toisiamme, ja että jokainen meistä saa kärsiä vuorollaan.

Haluatko todella elää vihaisen, emotionaalisesti vaativan tai välinpitämättömän kumppanin kanssa? Tietenkään et. Sinun viattomuutesi ei voi olla tekemisissä sellaisen tuhoavan rakkauden kanssa (jos voit edes kutsua sitä 'rakkaudeksi'). Mutta sinä et eläkään viattomuutesi ja puhtaan kokemuksesi, synnynnäisen rakkautesi ja kehittämäsi terveen järjen kautta. Persoonallisuutesi on tullut väliin. Ja nyt et enää ole varma, mikä on mitäkin tunne - rakkauselämässäsi - mikä on tervettä järkeä ja mikä on ilonpilaajaa.

Kirja: Vain Pelko Kuolee/ Barry Long

Poika kesälomalla Lapissa

Saapui keskiviikkona  lentokoneella Ivaloon, josta KIITOS Eskelisen Lapin Linjat: http://www.eskelisen-lapinlinjat.com/fi/index.php?os=7  kuski toi bussilla kotipiaan asti! ..Lappilaisittain..

Yötön yö houkutteli suolle kulkemaan keskiyön jälkeen valoisuudessaan, Hillojakin muutama löytyi suuhun maisteltavaksi.

Torstaina lähdettiin tunturiin, Kiilopää huiputtamaan auringon paisteessa ja taivallettavaa 6km. suuntaansa. Tunturipurosta vettä ja marjoja luonnosta evääksi. Poropolkuja pitkin tunturin lakea ylös, edellisellä kerrallahan noustiin portaita myöten ja virallista tietä.

Laskeuduimme tuttuja portaita alas ja kävimme pullakahvilla hiihtokeskuksessa: http://www.suomenlatu.fi/kiilopaa/  kotiin matkaa vielä kolmisen kilometriä sen jälkeen.

Perjantaina polkaisimme pyörällä 14km. Saariselälle latupohjaa myöten. Hilloja söimme ja keräsin suolta talteen evääksi muutaman.

 Matkalla poikkesimme Savottakahvilaan: http://www.savottakahvila.fi/ajankohtaista.html  porokeitolle pullakahveineen. Emäntä Kaisa Särkelä oli itse paikalla ja pääsi tutustumaan häneenkin..paikallistuntemusta..hienoa.

Saariselän keskustassa kävimme SIULA-talossa lahjatavara myymälässä: ja kiersimme talon muutoinkin, muttemme malttaneet jäädä 'Kohti Jäämerta - näyttelyn' panoraama esitystä katsomaan

Haltia-puun(yli 550v.) kävimme tervehtimässä Kuukkelia vastapäätä, ennen ruokaostoksille menoa:

Asfalttia myöten pyöräilimme takaisin kotiin, oli huomattavasti kevyempi ja lyhyempi matka..ainakin tuntui siltä. Saunaan rentouttamaan lihakset lepoon ja raikastumaan.

Lauantai slungimmin kaikkiaan..yllätyksekseni pohkeet jumissa.. (jostainsyystä)..aamusta mentävä saunaan venyttelemään niitä auki.. pojalle ei mitään hämminkiä, onneksi.

Maitosieni Muurmanskilaisilta naapureilta päivä saldo: Kiitos!:http://www.aitoterveys.fi/Kefiiri.php

Illemmalla sain jalkani toimimaan TIEVA-tuvalle ruokailemaan: http://www.tievatupa.fi/  ONNEKSI. Maistuva ateria ja tutustumista myös puolin sun toisin.

Tänään sunnuntaina katsotaan..

Kävelylenkki lähimaastossa lepopäivän ratoksi ja suunnitellen Ivaloon linja-autolla huomiseksi.

Reissu tehty ja Ivalokin nähty http://www.saariselka.fi/sisalto/kohteet/ivalo ..aamu-postiautolla liikkeelle ja ajoissa takaisin. Kierrettiin 'city' silmitellen, kävin passikuvat otattamassa samalla, mutta poliisilaitoksella tunkua, ettei maltettu jäädä odottelemaan. Syömässä käytiin paikallisella bensa-asemalla/ruokapaikka, maistuva hyvä ruoka ja runsaasti ruokailijoita.

Tänään tiistaina aurinko paistaa ja nähtäväksi jää mihin suuntaan..mihin aikaan..

Puolenpäivän ..jälkeen asteltiin Kakslauttaseen hakemaan sinne jätetyt pyörät metsän reunasta ja polkastiin samantien Kiilopään hiihtokeskukseen pullakahville. Lukemaan: http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194827791010/artikkeli/maistuisiko+otokkapihvi+rovaniemella+niita+tehdaan+katso+video+.html luin tästä ennakko ilmoituksen edellispnä ja mielenkiinnolla seuraan aihetta. Aamulla pohdiskelin pojalle, että kunhan sirkkojen osoite löytyy niin tilaan HETI itselleni kasvatukseen tarvittavan määrän...vaihtoehtoisesti, että mitä itse luonnosta osaan löytää samaan tarkoitukseen sopivaa/uusiutuvaa talven mittaan? Tuores on aina tuoretta kuitenkin.

Eipä aikaakaan ja bongattiin  ampiaisten ilmaantuneen terassille..:

..tästä lähtee friteeraukseen, muttei riitä talveksi

Kiilopäällä käytiin silmittelemässä 'Olokolo': http://www.suomenlatu.fi/kiilopaa/fr/activites-de-plein-air/kiilopaa-olokolo/  Jatkettiin luontopolulle:

Purossa vilahti.http://fi.wikipedia.org/wiki/Purotaimen pienikokoinen poikanen, nopea ettei kuvaan ehtinyt

Käveltiin parisen kilometriä ja palattiin hiihtokeskukseen, oli sopivasti lentokentälle menevä bussi/Eskelisen Lapin Linjat: http://www.eskelisen-lapinlinjat.com/fi/index.php lähdössä. Ehdin tiedottaa kuskille pojan keskiviikon tulosta kyytiin täältä Kopararovan pysäkiltä, päästäkseen illan lentokoneeseen. Sama kuski on tänään ajamassa ja tietoinen pojan tulosta, varmistettu kyyti.

Kuningasravun koivet alkupalana illallisellamme

IntiaaniHealing

KUN TARVITSET LISÄÄ ENERGIAA:

 laita oikea kämmenesi takaraivon kuopan kohdalle

 ja vasen kämmenesi häntäluusi päälle.

 Pidä käsiä tässä muutaman minuutin ajan.

Jos aistit energioita herkästi,

alat tuntea kihelmöivää energiavirtausta ja lämpöä.

 Tämä käsillähoito polarisoi selkärangan energian,

lataa sinne lisää energiaa,

lämmittää kehoa ja antaa sille vireyttä.

KUN TARVITSET RENTOUTUMISTA:

laita kämmenet päinvastoin,

vasen ylös ja oikea alas.

Anna taas virrata parin minuutin ajan

(ei tarvitse yrittää mitään, olet vaan).

Taas huomioi mitä tuntemuksia koet.

 Tämä käsillähoito lataa rentouttavaa energiaa

selkärankaan ja sitä kautta koko keholle ja ajatuksille.

KUN TARVITSET TASAPAINOTTAA JA ENERGISOIDA KEHOA:
 tee molemmat käsiasennot.
Ei ole väliä kummin päin kädet ovat ensin,
 kunhan pidän niitä kumminkin päin.
Tämä tasapainottaa kehon energioita
ja lisää energiaa kehossa.
Tätä on hyvä tehdä aamuin ja illoin,
vain pariminuutta, muuta ei tarvita.
Sängyssä ollessasi voit hyvin kääntyä kyljeltä toiselle
kun vaihdat käsiesi paikkaa.

Seitsemän Itseä

Yön hiljaisimpana hetkenä, kun lepäsin puoliunisena,

seitsemän itseä istuivat ja keskustelivat kuiskaten:

Ensimmäinen itse:

- Täällä, tämän hullun olemuksessa, olen asunut kaikki nämä vuodet,

enkä ole tehnyt muuta kuin toistanut hänen kipunsa päivisin ja öisin hänen surunsa.

En kestä enää kohtaloani ja nyt kapinoin.

Toinen itse:

- Sinun osasi on minun osaani parempi, veli, sillä minun tehtäväni on olla tämän hullun iloinen itse.

Minä nauran hänen naurunsa ja laulan hänen onnelliset hetkensä ja siivitetyin jaloin tanssin hänen kirkkaimmat ajatuksensa. Minun pitäisi kapinoida rasittavaa elämääni vastaan.

Kolmas itse:

- Entä minä, rakkauden riivaama itse, villien intohimojen ja mielikuvituksellisten halujen liekehtivä palo. Minun, rakkaudesta kärsivän itsen, pitäisi kapinoida tätä mielipuolta vastaan.

Neljäs itse:

- Teistä kaikista olen minä pahimmassa asemassa, sillä minulle ei ole annettu muuta kuin vastenmielinen viha ja hävittävä inho. Minun myrskyjen heittelemän itsen, helvetin mustissa kuiluissa syntyneen, pitäisi kapinoida tätä mielipuolta vastaan.

Viides itse:

- Ei, vaan minun, ajattelevan itsen, mielikuvituksellisen, janoisen ja nälkäisen, joka olen tuomittu vaeltamaan ilman lepoa tuntemattomia ja luomattomia etsien, minun, ei teidän, pitäisi kapinoida.

Kuudes itse:

- Minun, työskentelevän itsen, säälittävän työntekijän, joka kärsivällisin käsin ja janoavin silmin luon päivät kuiviksi ja annan hahmottajalle uusia ja ikuisia muotoja, minun, yksinäisen, pitäisi kapinoida tätä levotonta hullua vastaan.

Seitsemäs itse:

- Miten käsittämätöntä, että te kaikki haluatte kapinoida tätä ihmistä vastaan siksi, että kullakin teillä on ennalta määrätty tehtävä.Voisinpa minäkin olla kaltaisenne, itse, jolla on ennalta määrätty tehtävä, mutta näin ei ole.

Minä olen mitään tekemätön itse ja istun mykkänä ja tyhjänä olemattomuudessa kun te taas luotte toimeliaina elämää. Minunko vai teidän pitäisi kapinoida?

Kun seitsemäs itse puhui näin, muut kuusi katsoivat häneen säälien, mitään sanomatta, ja kun yö syveni ja he vaipuivat kukin vuorollaan uneen, heitä ympäröi uusi ja onnellinen nöyryys.

Mutta seitsemäs itse jäi katsomaan olemattomuuteen, joka on kaikkien asioiden tuolla puolen.

                                                                        

Ticket to the Moon

"Miellyttävän tuntuinen laskuvarjokankaasta tehty riippumatto kahdelle henkilölle, jota on testattu vuosien saatossa Indonesian kosteassa ja kuumassa ilmastossa, ei happane - helppo kuljettaa mukana ja ottaa käyttöön. Tarvitset vain pari puuta. 

- Paino 600g.
- Koko pakattuna 14 x 20 cm.
- Sisältää integroidun kuljetuspussin ja koukut, jotka voi kiinnittää esim. seinäkoukkuihin tai esim. puun ympärille sidottuun köyteen. Köysi ei ole mukana paketissa.
- Käyttäjien max. yhteispaino 160 kg
- Koko avattuna 3.3 x 2.2 metriä"

- Kotisivut http://www.ticketothemoon.com/ http://www.varuste.net/Ticket+to+the+moon+Double+Hammock

Tumman Metsän Pyhä Karhu

Syvällä Tummassa Metsässä ei liiku juuri mikään

Tämä on Pyhän Karhun metsävaltakunta

Sen, jolla on pitkät kädet ja sen jolla on pitkät askeleet

Metsän eläimet ihastelivat Pyhää Karhua

Metsän eläimet kunnioittivat Pyhää Karhua

Hänen viisautensa täytti metsän eläimet

Hänen rohkeutensa hämmästytti metsän eläimiä

Hänen voimansa inspiroi kaikkia metsän eläimiä

Ja hänen rehellisyytensä tarttui moniin, sillä he katselivat ja tuijottivatt Pyhää Karhua ja he pohtisivat samalla omaa elämäänsä

Ja he tajuaisivat, että he ovat eläneet valheellista elämää

Rikkomuksien täyttämää elämää

Elämää tuntien epäluottamusta niihin, joita ovat tavanneet

Pyhä metsän karhu istuisi korkealla kukkulallaan Tummassa Metsässä

Pyhä metsän karuhu nauraisi ja juttelisi kaikille

Pyhä metsän karhu, jonka harteita eivät tuomitsemiset paina

Sillä hän näkee vain hyvää niissä, joita tapaa

Pyhä metsän karhu ja sen sydän on puhdas

Hänen mielensä on puhdas ja hänen vaikuttimensa ovat puhtaat

Tämä on metsän karhu, silmin näkymättömissä olevassa Pyhässä Maassa

Mutta tämä Pyhä Karhu elää meissä kaikissa

Ja meidän kaikkien pitää muistaa meidän hyveemme

Meidän hyvät tekomme ja meidän voimamme

Meidän ei pidä täyttää mieliämme itse-epäilyin

Meidän mieliämme itsesäälillä

Meidän mieliämme himoitsemalla toisilta

Meidän ei pidä antaa ahneuden täyttää mieliämme

Hiljaisen metsän Pyhä Karhu elää meissä kaikissa

Ja me emme saa unohtaa ketä me olemme

Ketä me olemme tavanneet matkoillamme

Ja kenen suuntaan me olemme kurottaneet ja koskeneet

Ei, meidän ei pidä unohtaa meidän merkitystämme

Ja meidän Pyhyttämme, sillä sitä meidän Sielumme on

Ja meidän Henkemme, josta me olemme puhuneet:

http://elainkommunikointi.blogspot.fi/2011/10/koiran-runo-tumman-metsan-pyha-karhu.html

..happy tracks