KUN VILJELIJÄ MYÖHEMMIN SYÖ

-tällä tavoin kasvatettujen(parantava siemen ohjeet) kasvien hedelmiä, nämä kykenevät parantamaan hänet kaikista mahdollisista fyysisistä sairauksista, hidastavat hänen vanhenemistaan huomattavassa määrin, vapauttamaan hänet huonoista tavoista, lisäämään hänen henkisiä kykyjään ja suomaan hänelle rauhaa. Sadolla on paras vaikutus, kun se nautitaan kolmen päivän kuluessa korjuusta.

Kokonaista kurkku- ja tomaattipenkkiä tai muiden vihannesten penkkiä ei tarvitse istuttaa tällä tavalla, pari kasviyksilöä riittää.

Taimia istutettaessa tulee multaa kuohkeuttaa sormilla ja paljailla varpailla ja istutuskuoppaan tulee sylkäistä.

- jalat erittävät hien mukana aineita(toksiineja), jotka sisältävät elimistön sairauksia koskevaa informaatiota. Tämän informaation taimet ottavat talteen ja antavat edelleen hedelmilleen ja syötäville osilleen, jotka voivat tukea ihmisen terveyttä. Hyvä kävellä palstalla silloin tällöin avojaloin.

On kyse ihmistä ympäröivän luonnon kyllästämisestä häntä koskevalla informaatiolla. Vain tällöin puutarhan antamat sadot parantavat ja huolehtivat ihmisen elimistön tarvitsemista aineista tehokkaammin kuin tavallinen sato.

Villissä luonnossa, kuten teillä on tapana sitä kutsua, vaikka se ei olekaan villi, vaan ainoastaan teille tuntematon, on lukuisia kasveja, joiden avulla voidaan parantaa poikkeuksetta kaikki sairaudet. Kasvithan on luotu sitä varten, mutta ihminen on menettänyt miltei kokonaan kykynsä tunnistaa niitä.

Paras lääkäri on ihmisen oma elimistö. Alun perin ihmiselimistö kykeni intuitiivisesti tietämään, mitä parantavaa yrttiä tulee käyttää ja milloin. Ihminen tiesi, millä tavoin tulee syödä ja hengitettävä. Hänellä on myös mahdollisuus puolustautua sairauksia vastaan jo ennen niiden puhkeamista. Ei mikään eikä kukaan voi korvata ihmisen elimistöä, sillä se on jokaisella henkilökohtainen, Luojan suoma lääkäri. Se vuorovaikutussuhde, joka sinulla on puutarhasi kasvien kanssa, parantaa sinut ja pitää sinusta huolta. Kasvit tekevät diagnoosin ja valmistavat sinulle sopivan lääkkeen.

Kirja: Anastasia1/ Vladimir Megre

PARANTAVA SIEMEN

- "Jokainen kylvämämme siemen sisältää valtaisan määrän maailmankaikkeuden informaatiota. Sitä on siinä enemmän kuin missään ihmisen tekemässä. Siemen tietää aina millisekunnin tarkkuudella, milloin sen tulee herätä eloon ja milloin alkaa itää, mitä nesteitä sen on otettava maaperästä ja kuinka se voi käyttää hyväkseen taivaankappaleiden - auringon, kuun säteilyä. Se tietää myös, miksi kasvilajiksi sen tulee kehittyä ja millaisia hedelmiä sen tulee tuottaa.

Näiden hedelmien on määrä ravita ihmistä. Ne pystyvät tehokkaammin ja voimakkaammin taistelemaan ihmiselimistön sairauksia vastaan kuin mitkään ihmisen valmistavat lääkkeet, tulevaisuuden lääkkeet mukaan luettuina. Tätä varten siemenellä tulee olla tietoa ihmisen kokonaisuudesta, jotta se voi kypsymistapahtuman aikana varustaa hedelmänsä vaaditulla ainekokoonpanolla. Siemenen tulee siis tuntea tietyn ihmisen sairaudet, myös taipumus niiden puhkeamiseen, voidakseen hoitaa häntä hyvin tuloksin.

                                            Tulee toimia seuraavasti:
1.
 kylvettävistä siemenistä otetaan yksi tai useita kielen alle ja pidetään suussa vähintään yhdeksän minuuttia.

2
. Seuraavaksi siemenet asetetaan kämmenien väliin ja pidetään niitä tällä tavoin noin kolmenkymmenen sekunnin ajan ja samalla seistään avojaloin siinä kohdassa, mihin siemenet on tarkoitus kylvää.

3.
 Sitten kämmenet avataan, niitä pidetään suun edessä, hengitetään sisään ja puhalletaan varovasti pienten siementen ylle. Niin ne lämpiävät ja tunnistavat hengityksen välityksellä, mitä ihmisessä on.

4.
 Nyt siemeniä pidetään avoimissa kämmenissä kolmekymmentä sekuntia ja annetaan ne taivaankappaleiden nähtäviksi.

Tällä tavalla siemen saa selville hetken, jolloin sen on määrä lähteä kasvuun. Kaikki planeetat auttavat sitä tässä. Ja versot antavat ihmiselle hänen tarvitsemansa valon.

5.
 Vasta nyt siemen kylvetään maahan. Missään tapauksessa siementä ei saa heti kastella, koska muuten oma sylki huuhtoutuu pois ja sen mukana kaikki informaatio, jota siemenen tulee säilyttää.

6. Kolmen päivän kuluttua kylvös voidaan kastella.

Kukin vihannes tulee kylvää sille edullisena päivänä(kuukalenteri). Liian aikainen kylvö ilman kastelua ei ole niin huono kuin myöhästynyt kylväminen. Kaikkea taimen ympärillä kasvavaa 'rikkaruohoa' ei tule kitkeä pois. Erilaisista 'rikkaruoholajeista' tulee kulloinkin jättää kasvamaan ainakin yksi laji. 'Rikkaruohoja' voi kuitenkin leikata lyhyemmiksi.

Siemen valitsee tällä tavoin itseensä tiettyä ihmistä koskevan informaation ja ottaa hedelmiensä kasvun aikana tälle ihmiselle tarpeellisen energian maksimimäärässään Maailmankaikkeudesta ja Maasta.

Niin kutsuttuja rikkaruohoja ei tule karsia siksi, että niillä on samalla tavoin oma merkityksensä. Jotkin niistä suojelevat kasveja sairauksilta, toiset välittävät lisäinformaatiota. Kasvien kasvun aikana niihin tulee pitää yhteyttä ja niitä tulee koskettaa ainakin täydenkuun aikana."

Venäjän Soivat Seetripuut 1.kirja: Vladimir Megre/ Anastasia

Rohkeaa elämää

"Joonatan Leijonamielen rohkeutta, sitä haluan antaa teille.
Vaahteramäen Eemelin elämäniloa, että mitään ei kannata liikaa murehtia etukäteen,

asiat otetaan sellaisina kuin ne tulevat ja sitten toimitaan, tehdään mitä voidaan.

Peukalo-Liisan ja Ihmemaan Liisan kykyä elää läpi yllätyksiä ja ihmeitä,kaikki voi olla mahdollista. Muumimamman tyyntä luotettavuutta, terveen järjen harkintaan. Tom Sawyerin rehellisyyttä ja suoruutta, kykyä kohdata tosiasiat sellaisina kuin ne ovat.

Nalle Puhin taitoa ottaa vastaan myös kaikki hyvä ja kiitokset ja onnistumisen elämykset.

Karvisen kykyä laiskotteluun ja nautiskeluun. Toivon, että uskallatte ajatella ja tehdä työnne joskus myös nurinkurisesti kuin Peppi Pitkätossu, toivon ahkeruuden ja tunnollisuuden oheen hulluttelevaa huolettomuutta, Nuuskamuikkusen luontoa lähteä syksyn tullen maailmanympärysmatkalle vain huuliharppu korvan takana, Pikku Myyn voimaa olla eri mieltä vaikka muut olisivat kaikki samaa mieltä, Pikku Prinssin taitoa odottaa kärsivällisesti ja suvaita erilaisuutta.

TEE SE NYT, JA OLET VAPAA.

Et kenties ole onneton juuri tällä hetkellä. Mutta tulet olemaan sitä huomenna tai ylihuomenna. Onnellinen tänään, onneton huomenna - sitä pidetään normaalina. Ja juuri se on onnettomuutta.
Sinä et voi olla onnellinen. Sen ajatteleminen tai toivominen on tietämättömyyttä, koska mikään, mihin pyrit tai saavutat, ei voi kestää - ja lopulta olet jälleen onneton. Voit ainoastaan olla vapaa onnettomuudesta. Vain se on kestävää.
Kun olet vapaa onnettomuudesta, mitä enää haluaisit?

ONNETTOMUUS ON TIETÄMÄTTÖMYYTTÄ.

Tietämättömyys on kertymä kaikesta siitä emotionaalisesta kivusta ja tuskasta menneisyydessäsi, jonka mielelläsi unohdat itsessäsi, koska sinusta on liian tuskallista kohdata sitä. Miksi kohtaisit sen, kun voit paeta sitä? Ongelma on vain siinä, että kun pakenet tietämättömyyden tai oman emotionaalisen kipusi tähden, sinä pakenet elämää. Ja ennemmin tai myöhemmin alat tuntea itsesi kuolleeksi - eikö totta?

Kirja: Vain Pelko Kuolee / Barry Long

ELÄMÄ LIIKKUU JOKA HETKI

Persoonallisuuden rasittavuus on seurausta siitä hirvittävästä ristiriidasta, että me yritämme pitää kiinni olemassaolosta samalla kun se elämä, joka me olemme, päästää irti joka hetki. Elämä on liikettä. Kaikki mikä on nyt , on jollain tavoin erilaista verrattuna siihen, mitä se oli eilen. Miksi me emme liiku elämän tavoin, nopeudella tai rakkaudella, joka päästää irti joka hetki?

Vastaus sisältyy kahteen sanaan: 'elämä' ja 'olemassaolo'. Elämä on keskellä olemassaoloa, mutta olemassaolo ei ole elämä. Elämä on uutta joka hetki. Myös olemassaolon tulisi olla uutta joka hetki, mutta me pidämme kiinni siitä, ja se muuttuu kivuliaaksi. Jos et tarraudu olemassaoloon, sinä olet elämä sen sisällä, uusi joka hetki. Tällöin näistä kahdesta syntyy harmonia. Silloin oleminen on riemukasta.

Harmoninen vuorovaikutus sisällämme olevan elämän ja ulkonaisen olemassaolomme välillä edellyttää sitä, että annamme psyykemme virrata vapaana. Persoonallisuus tukkii psyykkisen järjestelmämme, joka on luonnostaan jatkuvassa liikkeessä. Persoonallisuus jähmettää olemassaolon. Olemme jähmettäneet talomme, omaisuutemme, lapsemme, olemme tehneet niistä 'minun omiani'. Tarraudumme niihin ikään kuin ne katoaisivat, mikäli emme pitelisi niistä kiinni. Tämä kaikki johtuu turvattomasta persoonallisuudestamme, joka pelkää menettävänsä identiteettinsä, mikäli se irrottaa otteensa. Ja niin me taistelemme muita ihmisiä ja muita valtioita vastaan pitääksemme kiinni siitä, mitä meillä on. Mutta elämä - sellaisena kuin näemme sen ympärillämme, kaikkien persoonallisten ihmisten ja heidän persoonallisten ongelmiensa takana - ei pidä kiinni mistään.

Kirja: Vain Pelko Kuolee / Barry Long

MINÄ OLEN NAAMIAISTEN LOPPU

Nyt takaisin satuun ja sen onnelliseen loppuun. Kului monia, monia vuosia, mutta lopulta mies naamion takana väsyi kurjaan olemassaoloonsa ylä - ja alamäkineen.

Eräänä päivänä hän lepäsi metsässä, järven rannalla ja tuijotti veden läpinäkyvään hiljaisuuteen. Se muistutti häntä jostakin syvällä hänen sisällään. "Minä nautin tästä näkymästä', mies tuumasi, 'mutta onko tämä näkymä ilo? Vai olenko minä ilo?"

"Minä olen ilo!" hän huudahti ja hyppäsi seisomaan. "Minä olen elämän ilo kaiken näkemäni takana."

Hän lausui kiitoksensa. Eikä hän enää ikinä etsinyt elämäänsä jännitystä.
Sillä hän oli löytänyt iloisen elämisen salaisuuden.
Se salaisuus on ilo.
Mies katsoi ylös ja näki kauneuden ympärillään. Ja sitten hän tajusi totuuden, joka vapautti hänet.

Minä en ole sitä enkä tätä. Minä en ole mitään nähtyä enkä kuultua. Minä olen ilo. Minä olen elämän ilo. Minä olen elämän ilo kaiken tämän taustalla. Koko maailma on ihmeellinen naamioni, ja minä olen tyytyväinen sen takana.


                                                         *


Elämä on nauttimista varten; siitä tehdään tietoista nauttimalla siitä. Sillä ilo on tietoisuutta. Kun teet ilolla sen mitä teet, olet tietoinen. Kun iloitset tanssista, olet tietoinen tanssiessasi. Kun iloitset puutarhanhoidosta, olet tietoinen hoitaessasi puutarhaa. Kun iloitset työstäsi, olet tietoinen tehdessäsi työtäsi. Iloitse joka ainoasta elämäsi hetkestä, niin elät ilossa. niin yksinkertaista se on.

Ilo eli tietoisuus, on luonnollinen olotilasi. Se on aina olemassa. Se on kuin aurinko, joka paistaa jatkuvasti maan varjon yllä. Lakkaa elämästä omassa varjossasi, niin aurinko,ilo, alkaa loistaa välittömästi.

Ilon löytämiseksi ei voi tehdä mitään positiivista. Siihen johtaa vain negaation harjoittaminen, varjon riisuminen.

Ilossa eläminen on selkeyden iloa - ilman ongelmia. Koko elämäni on silloin olemisen iloa tai selkeyttä - olen ilon ja selkeyden olento. Se on läsnä sisälläsi nyt, valmiina odottamassa sen elämistä. Sinun ei tarvitse kamppailla sen vuoksi, etsiä sitä tai luoda sitä. Sinä olet se. Se on sinun; se on aito olemuksesi.




KIrja: Vain Pelko Kuolee / Barry Long

*ÄLÄ PUHU, ELLEI SINULLA OLE MITÄÄN SANOTTAVAA.

Persoonallisuus juttelee aina. Jutteleminen kuluttaa valtavan määrän energiaa. Niinpä tämän harjoituksen tarkoituksena on oppia juttelemaan vähemmän.

Jutteleminen on puhelemista jostakin - keskustelemista, mielipiteiden ilmaisemista, jossittelua, järkeilyä, ja kaiken sen kertaamista, mitä olet kuullut

Tässä harjoituksessa opit eron 'juttelemisen' ja 'puhumisen' välillä. Esimerkiksi kaikki juttelevat siitä, mitä poliitikkojen pitäisi tehdä. Et voi jutella siitä, mitä poliitikkojen pitäisi tehdä, ellet tee itse jotakin oikaistaksesi tilannetta: kirjoita poliitikoille, soita heille tai äänestä heitä. Silloin sinä toimit, ja voit puhua omasta kokemuksestasi. Muuten olet pelkkä jutustelija. Vain toiminta tai puhuminen siitä, mitä elät, on todellista.


Kirja: Vain Pelko Kuolee/ Barry Long

* LAKKAA PUHUMASTA MENNEISYYDESTÄ

Persoonallisuus elää menneisyydestä; se ravitsee itseään sillä, että kerrot omaa tarinaasi. Joka kerta, kun kuulet itsesi uppoutuneen siihen, lopeta.

Mitä enemmän harjoittelet, sitä helpommaksi se tulee. Saatat menettää muutamia ystäviä, jotka sanovat, että olet muuttumassa tylsäksi; että olet menettämässä entisen mielenkiintoisen ja stimuloivan persoonallisuutesi.Siitä tiedät, että olet oikeilla jäljillä.

Tulee hetkiä, jolloin sinun täytyy viitata menneisyyteen. Jotta voit rikkoa vanhan tapasi, sinun tulee aluksi olla äärimmäisen tiukka. Se merkitsee sitä, että et sano mitään, mikä viittaa menneisyyteen. Siihen sisältyy myös se, mitä tapahtui minuutti sitten, ellei sinulla ole puhtaasti käytännöllistä syytä puhua, kuten: "Postititko sen kirjeen?"

Älä kerro omaa pohjattoman surullista tarinaasi.
Kun lakkaat puhumasta menneisyydestä, lakkaat vähitellen ajattelemasta sitä. Ja se tulee olemaan alku huolten loppumiselle.




KIrja: Vain Pelko Kuolee/ Barry Long

ELÄMÄ PÄÄSTÄÄ JOKA HETKI IRTI EDELLISESTÄ HETKESTÄ.

Nyt pääsemme keskeiseen kysymykseen. Miten voit oppia päästämään irti ja olla elämä, joka on uusi joka hetki? Miten alat elää iloisesti?

Ja vastaus kuuluu: Sinun tulee saada lisää energiaa. On merkittävää, että kaikki se energia, mitä tarvitset, on sinussa jo nyt. Mutta persoonallisuutesi tuhlaa sitä. Sinun järjestelmässäsi, sinun kehossasi on ainoastaan tietty määrä energiaa. Sitä ei ole rajattomasti, mutta sitä on riittävästi, jotta voit tajuta totuuden; jotta voit palata iloiseen elämään naamiosi takana - alkuperäiseen, valtavaan ja ongelmattomaan olemisen tilaasi.

Tuhlaat energiaasi ulkoiseen olemassaoloon persoonallisuutesi kautta, sen sijaan että käyttäisit sitä pysyäksesi omassa todellisuudessasi. Ulospäin virtaava energia pitää yllä naamiotasi. Kun estät persoonallisuutta heijastamasta itseään, säästät energiaa. Kun olet säästänyt tarpeeksi energiaa, naamiosi luhistuu. Se menettää itsenäisen ja itsekkään olemassaolonsa.

Näytän nyt sinulle, mihin asioihin tuhlaat energiaa. Koska tulet olemaan tästä tuhlauksesta tietoinen - siksi, että olet nähnyt sen oman kokemuksesi kautta - alat tukkia vuotoja. Sinulla tulee olemaan enemmän energiaa, jonka avulla voit tarttua muihin energiaa tuhlaaviin tapoihisi. asenteisiisi ja käytökseesi. Vähitellen sinusta tulee tietoisempi, vastuullisempi, aidompi. Luonteesi tulee paljastamaan itsensä, ja persoonallisuutesi tulee hallitsemaan elämääsi vähemmän kuin aikaisemmin.


Kirja: Vain Pelko Kuolee / Barry Long

PERSOONALLISUUS EI OLE YHTÄ KUIN LUONNE

Jokaisen persoonallisuuden, jokaisen naamion takana on luonne. Useimmat meistä ovat kuulleet eläinrakkaiden ihmisten kertovan, kuinka heidän lemmikeillään on selkeästi erotettavat 'persoonallisuudet'. Se tekee ne ainutkertaisesti tunnistettaviksi - rakastettaviksi, huvittaviksi tai miellyttävän seurallisiksi. Mutta kysymys ei ole eläimen persoonallisuudesta vaan sen luonteesta.

Luonne on se ainutkertaisuus, jonka Jumala on sinulle antanut. Luonne on se , mihin sinun on palattava entistä tietoisemmin itsessäsi- tuon riemukkaan olemuksesi luonteeseen, joka on persoonallisuutesi takana.

Joka ainoalla meillä on luonne. Niin kovin usein persoonallisuus sumentaa ja riistää meiltä oman luonteemme tuottaman nautinnon; mutta rakastettava ja ihailtava luonne ilmaantuu esille taas, kun persoonallisuutemme ei ole enää aktiivinen, kun tajuntamme etuosa on suorassa yhteydessä viattomuuden liekkiin. Tällöin mies tai nainen näyttäytyy aivan eri valossa; hänen ainutlaatuinen luonteensa loistaa hänen lävitseen, ja me tunnemme itsemme onnellisiksi ja etuoikeutetuiksi saadessamme olla hänen seurassaan.

Kirja: Vain Pelko Kuolee/ Barry Long

MIKSI? MIKSI TEEMME NÄIN?

Mitä ihmettä meille on tapahtunut?

Kysymys ei ole vain siitä, mitä meille on tapahtunut. Kysymys on siitä, mitä meille on tapahtuu nyt, ja mitä meidän lapsillemme tapahtuu nyt. Meitä kaikkia on opetettu pitämään kiinni kivustamme. Ja me opetamme lapsiamme tekemään samoin. Opit tämän luonnottoman tavan ensin isältäsi ja äidiltäsi, jotka oppivat sen omilta vanhemmiltaan ja niin edelleen. Sitten sinua opettivat muut perheen jäsenet ja ystäväsi, sekä se yhteiskunta, jossa elät. Tänä päivänä sivistyneeseen elämäntapaan kuuluu pitää kiinni menneestä kivusta ja heijastaa sen epämiellyttävyys maailmaan oman persoonallisuuden kautta. Sivistyneeseen? Joka hetki vähintään kaksikymmentä sotaa raivoaa tällä planeetalla; puolet sen väestöstä näkee nälkää; suurin osa lopuistakin ihmisistä on riiston kohteena; ja kaikki tyrannisoivat omissa kodeissaan tai hökkeleissään toisiaan kiistoilla, väittelyillä, epärehellisyydellä ja emotionaalisella kiristyksellä. Ja kaikki tämä on seurausta siitä, että ihmiset heijastavat oman sisäisen kipunsa persoonallisuutensa kautta lähimmäistensä ylle.

Se, että olet eläinten tapaan kerännyt itsellesi kokemusta, on luonnollista. Mutta se, että olet kerännyt itsellesi kipua, ei ole luonnollista. Sinulle on opetettu, että eläminen on kärsimystä, ja että jokaisen täytyy olla aika ajoin onneton. Se on valhe, mutta sinä uskoit siihen. Uskoit siihen, koska kaikki muutkin olivat onnettomia, ja otit heidän esimerkkinsä todesta. Kuka olisi kertonut sinulle muuta? Jopa Jeesuksen papit julistivat sinut syntiseksi, kärsijäksi. Ei ollut ketään, joka olisi kertonut ihmisille totuuden, sillä kukaan ei kyennyt kuulemaan. Kaikki kuuntelivat oman persoonallisuutensa kivun kautta. Ja sitten oli helppo uskoa, että elämä on kipua. Mutta kipu ei aiheudu elämästä, vaan persoonallisuudesta, joka heijastaa itsensä elämän ylle.


kirja: Vain Pelko Kuolee / Barry Long

KIPU ON PERSOONALLISUUTESI MAAPERÄ.

Et tiedosta sitä, että kipu on olemassa, ja että se on yhtä älykäs kuin sinäkin. Et huomaa, että se puhuu ja toimii kauttasi suurimman osan aikaa, etsien turvallisuutta, tullakseen pidetyksi, rakastetuksi, hyväksytyksi. Se näkee nykyhetken menneisyyden lävitse. Se heijastaa tuskansa nykyhetken tapahtumiin, tulkiten ne kivuliaiksi, vaikka ne eivät olekaan sitä. Se pilaa automaattisesti kaiken hyvän.

Tässä esimerkki asiasta. Kun rakastelet, pelkäävä persoonallisuus tulee usein esiin liittyäkseen nautintoon, etsien lohtua, jolla voisi lieventää kipuaan. Välittömästi hyvän päälle ilmestyy varjo, joko varautuneisuuden, jäykkyyden tai väärän sanan muodossa. Ja hyvänolontunne katoaa tai menee pilalle. Oletko kokenut tämän? Sama tapahtuu myös silloin, kun yksinkertaisesti vain nautit jonkun ihmisen seurasta. Oletko koskaan vain nauttinut mukavasta keskustelusta, jossa yksi väärä sana yhtäkkiä pilaa tai lopettaa tilanteen harmonian? Sen lausuu persoonallisuus, joka on tunkeutumassa tilanteeseen.

Oletko yhtäkkiä loukkaantunut jostakin, mitä joku toinen sanoo? Eikö se pilannutkin tyytyväisyytesi tuhon hetkeen, saaden sinut välittömästi muistamaan tuskan jostain arvostelusta tai väärinkäytöstä, joka tapahtui menneisyydessä? Näetkö, miten asetit menneen nykyisyyden päälle?



                                                             *


Luonnolla on oma täydellinen tapansa poistaa se kipu, josta persoonallisuus nousee, ja tämä selittää sen, miksi luonnossa ei ole persoonallisuutta - eikä ongelmia.
Olemassaolon ensimmäinen kipu on syntymisen kipu. Sinä olit, aivan kuten kaikkien muidenkin nisäkkäiden jälkeläiset, suojassa äitisi kohdussa, uppoutuneena alati lämpimään rakkauden nesteeseen, joka täytti kaikki tarpeesi vaivatta. Sinun ei tarvinnut hengittää, syödä, pysytellä lämpimänä eikä itkeä saadaksesi sen, mitä halusit. Ja yhtäkkiä sinut sysättiin eristyneisyyden maailmaan, outoon, uuteen paikkaan, jossa oli kylmää ja kivuliasta; jossa oli etäisyyttä, keskeytyksiä, nälkää ja hellittämätön tarve hengittää ja viestittää äänen avulla. Se oli valtava, traumaattinen järkytys.

Mutta tämän ilmeisen katastrofin edessä Äiti Luonto, kuten tavallista, otti asian haltuunsa. Aivan kuten se oli hoivannut sinua kohdun sisällä, se huolehti sinusta nyt oman psyykesi sisältä käsin. Syntymisen jättämään järkyttävään tyhjiöön luonto vapautti annoksen ehdollistamatonta psyykkistä plasmaa. Tätä energeettistä ainetta sinä kutsut nykyään emootioksi, mutta siinä vaiheessa se oli ehdottoman ja ajattoman rakkauden ainetta. Sen tarkoituksena oli väliaikaisesti suojata organismia siltä äkilliseltä keskeytykseltä, joka aiheutui sille tutuksi käyneeseen ajan virtaan. Kuten tiedät aikuisiän kokemuksistasi, aika kirjaimellisesti pysähtyy järkytyksen ensimmäisten hetkien aikana. Ilman tätä sisäänvirtaavan rakkauden muodostamaa yhteyttä syntymä päättyisi kuolemaan. Mutta rakkaus täyttää kuilun tarjoamalla ensihätään annoksen lohtua, lämpöä ja jatkuvuutta. Se antaa sinulle mahdollisuuden jatkaa eteenpäin; vaikka menetyksen aiheuttaman äkillisen järkytyksen jälkeen ensimmäinen tunteesi onkin se, ettet kykene jatkamaan.

Luonnon psyykkinen vastaus syntymisen tuskaan, kuten edellä kuvattiin, tapahtuu jokaisen olennon kehon sisällä, jossakin vatsan seudulla, palaa psyykkis - henkinen liekki. Tämä liekki on jatkuva ja kosmisen kylmä; kuten auringon säteet,jotka ovat kylmiä aina siihen saakka, kunnes ne kulkevat aineen läpi. Liekin tarkoitus on kuluttaa hätätilanteissa vapautunut psyykkinen plasma.

Rakkauden tai tietoisuuden pelastava suojatyyny on tulevaa aikaa; se on tulevaisuutta, jota kohti organismi liikkuu elämällä ja kehittymällä.

Organismi on siten kirjaimellisesti lainannut aikaa ja turvallisuutta omalta tulevaisuudeltaan.
Liekin tulee kuluttaa plasma pois mahdollisimman nopeasti. Nopeus on elintärkeää, koska 'tulevalla ajalla' ei selvästikään ole tilaa nykyhetkessä. Tässä hetkessä eli kehon läsnäolossa, se hajoaa välittömästi emootioksi, negatiivisuudeksi. Siitä tulee mennyttä aikaa eli menneisyyttä. Kaikki emootio on menneisyyttä, joka on nousemassa uudelleen esille; ja jollei emootiota kuluteta pois nopeasti, organismi alkaa elää menneisyydessä, jolloin se muuttuu luonnonoikuksi.

Luonnon psyykkinen reaktio järkytykseen jatkuu koko kehollisen elinajan. Esimerkiksi taistelun tai loukkaantumisen aiheuttaman järkytyksen jälkeen eläimillä on taipumus etsiä hiljainen paikka, jossa ne voivat maata ja nuolla haavojaan. Tämän tarkoitus on antaa vatsassa olevan elintärkeän liekin kuluttaa, sulattaa ja muuntaa emootio, menneisyys, takaisin nykyhetkeksi eli rakkauden tai tietoisuuden läsnäoloksi.

Näin palautettu tietoisuus palvelee toista elintärkeää tarkoitusta, jonka voit tunnistaa myös omasta elämästäsi. Se kantaa vaikutelmaa kokemuksesta, jonka lävitse eläin on juuri mennyt. Eläin on kasvattanut kokemustaan eli kasvanut kokemuksensa kautta, ja tulevaisuudessa se tulee vaistomaisesti tukeutumaan tähän kokemukseensa. Näin se voi suojata olemassaoloaan tehokkaammin tulevaisuudessa, aivan kuten sinä teet minkä hyvänsä kiperän tilanteen jälkeen. Tähän perustuu vanha sanonta, jonka mukaan vaikealle tielle on parempi lähettää vanha kuin nuori koira. Vanha, kokenut koira on paremmin varustettu kohtaamaan tulevaisuuden. Lainattu 'tuleva aika' palvelee siten omaa tarkoitustaan nykyhetkessä.

Tällainen on sen jumalaisen älykkyyden ihme, joka suunnittelee tätä olemassaoloa. Mutta ihmiseläin sotkee kaiken, niin että jumalainen harmonia häiriintyy. Ihmiseläin on eläimistä ainoa, joka pitää kiinni tapahtuman kivusta. Ihmiseläin ajattelee kipua ja palaa menneisyyteen. Tietoisuus on tästä hetkestä poissa. Tämä estää häntä muuntamasta lainaamaansa aikaa rakkaudeksi nykyhetkessä. Sillä tietoisuus on avain harmoniaan ja vapauteen.

Lopputulos on se, että kerätessään kokemuksia ihmiseläin sekä kerää uutta että herättää henkiin jo olemassa olevaa emotionaalista kipua, mitä eläin ei tee. Molemmat saavat itselleen elintärkeän kokemuksen, mutta ainoastaan ihminen kärsii siitä emotionaalisesti.


Kirja: Vain Pelko Kuolee/ Barry Long

RAKKAUS ON MAAPERÄSI

Tuosta sisäisestä maaperästä nousee sinun älykkyytesi, joka katsoo ulospäin ja näkee ulkonaisen maailman. Olet kuin ihana kukka: juuresi on istutettu lujasti rakkauteen, ja aistimuksesi elämästä loistaa kauneutta ja hyvää tahtoa - nähtäväksi kaikille, jotka kykenevät näkemään. Se on totuus. Sitä sinä olet ..tai olit, ennen kuin persoonallisuutesi otti vallan käsiinsä. Nyt heilut kahden välillä. Jonain päivänä olet rakastava, tyytyväinen ja suloinen; seuraavana päivänä olet kyllästynyt, masentunut, ahdistunut tai pahantuulinen, ja toiset ympärilläsi saavat kärsiä.

 

Mistä persoonallisuus saa siis alkunsa? Se saa alkunsa kivusta, emotionaalisesta kivusta. Samalla kun keräsit kokemusta, keräsit huomaamattasi myös kipua. Keräsit sitä pala palalta vauvana, lapsena, teini - ikäisenä ja aikuisena. Joka kerta kun tunsit itsesi toisten loukkaamaksi, tai et saanut sitä mitä halusit, uusi kipeä emootio sai alkunsa ja kiinnittyi sitä edeltäneeseen. Menneisyyden kivun muodostama pallo kasvoi huomaamattomasti sisälläsi. Ja tuosta kivusta sai alkunsa persoonallisuus - tuo persoona, joka et ole sinä. Sinä olet rakkaus. Tämän tuskaisen persoonan nimi on Pelko. Se on ahdistunut, pelästynyt tietoisuus maailmasta, havainnoinnin negatiivisuus, uudelleen loukatuksi tulemisen kauhu; se on tuskainen nykyhetkessä kuten se oli menneisyydessäkin.

Kirja: Vain Pelko Kuolee/ Barry Long

MAAILMA ON MAAN PERSOONALLISUUS

Tulen näyttämään sinulle sekä aidon luonteesi - sen luonteen, joka sinulla oli syntyessäsi - että valheellisen luonteesi, persoonallisuutesi maaperän, onnettomuutesi lähteen. Näet uudessa valossa, miten luonnon nerokkuus toimii; miten eristit itsesi tuosta luonnollisesta nerokkuudesta; ja kuinka voit jälleen palata elämään sopusoinnussa sen kanssa. Selitän, kuinka persoonallisuus kehittyy, mistä se tosiasiassa tulee, niin että voit ymmärtää, mitä se on.

Tulet vähitellen tajuamaan, että persoonallisuus ´ei ole minä'. Tulen kuvaamaan, mitä on 'minä', todellinen minä, olento persoonallisuuden naamion ja kaavun takana. Tulet laskeutumaan omaan alitajuntaasi, missä totuus asiasta piilee. Tulet huomaamaan, että oma auktoriteettisi kasvaa. Tulet ottamaan enemmän vastuuta elämästäsi, niin, että selvität lopullisesti sotkuiset suhteesi ja oikaiset ne tilanteet, jotka persoonallisuutesi on sinulle jättänyt.

                                                      *

Sinä et syntynyt persoonallisuutesi kanssa. Synnyit ei - minkään kanssa. Ja voit nähdä sen katsoessasi vastasyntynyttä vauvaa. Vauva on rakkauden ruumillistuma. Se on juuri tullut ulos mysteeriosta, siitä melkein ajattomasta paikasta, joka kohtu on. Siinä se on - kaunis pieni olento, sen rakastettavat liikkeet ja sen suloinen, raikas olemus. Ihmiset rakastavat nuuhkia vauvoja. He nostavat ne syliinsä ja upottavat nenänsä niihin, eikä tuoksu ole taatusti pelkkää talkin tuoksua. Vauvassa on tuoksu, joka ei kuulu viiden aistimme piiriin. Se on viattomuuden psyykkinen tuoksu. Ja samalla viattomuus on edelleen myös sinussa.

Siitä huolimatta vauvasta puuttuu jotain. Kaikesta kauneudestaan ja ihmeellisyydestään huolimatta se ei kykene tulemaan toimeen maailmassa. Jonkun täytyy ajatella sen puolesta ja suojella sitä. Vauvalta puuttuu kokemus elämisestä. Kutsumme kokemuksen keräämistä kasvamiseksi tai vanhenemiseksi. Juuri sitä sinä olet tehnyt tähän asti. Alunperin vauvana kehollistunut  rakkaus on yhä sinussa, mutta sinun kehollesi on tapahtunut jotakin. Se on kokenut elämistä.
Kerättyäsi kaikkien näiden vuosien kokemuksen, voitko sanoa, että olet yhä taakaton kuin vastasyntynyt? Oletko viaton? Voitko sanoa, että olet nyt sama viattomuus, joka olit alunperin? Jos et, miksi et?

Kysyn tätä kysymystä sinulta lukijalta, olennolta, joka oli kerran vauva, ja joka on nyt aikuinen. Kysymys on sinusta. Puhun sinun kokemuksestasi, ja se, mikä on totta sinun kokemuksesi kautta,on totuus. Joten mikä on totuus sinun kokemuksesi valossa?

On kaksi tapaa vastata: sisältäpäin tai ulkoapäin. Ulkopäin, katsomalla paineitasi, huoliasi ja ongelmiasi, voisit sanoa:"Ei. Minua painavat monet asiat, jotka tiedän ja muistan, syyllisyyteni, epäilykseni, pelkoni. Olen vapaa joskus, mutta tiedän, että heti kun muistan, että en ole viaton, alan ahdistua ja huolehtia. "Mutta syvimpinä hiljaisina hetkinäsi voisit sanoa: "Kyllä. Minä olen viaton. "Ja se on totuus. Sillä sisälläsi sinä olet aina se suloinen ja viaton lapsi, joka olit, kaikista ikävuosistasi huolimatta. Suloisuus ja viattomuus ovat sinun luontosi.
Mutta ja suloisuudella ja viattomuudella, kuten vauvalla, ei ole tilaa tässä maailmassa ilman suojelua. Niitä poljetaan maahan, manipuloidaan, riistetään, väärinkäytetään ja pahoinpidellään. Kuinka voin olla suloinen ja viaton, kuten vauva, tällaisessa maailmassa? Tietenkään et voi. Täällä ulkona et voi olla olla, mitä olet sisälläsi. Siltä se näyttää. Mutta luonto, Luontoäiti, tarjoaa ratkaisun, luonnollisesti. Ja ratkaisu on kokemus.

Eläminen tarkoittaa kokemuksen keräämistä. Et voi elää ilman, että opit kantapään kautta. Jos polullasi on lasinsirpaleita, sinun on parempi olla kävelemättä sitä paljain jaloin. Samalla tavoin ihana luontomme tulee suojatuksi kokemuksemme tuoman terveen järjen kautta. Mutta me näytämme unohtaneen tämän. Omassa tunne - elämässämme me jätämme huomiotta kalliilla hinnalla keräämämme kokemuksen. Kerta toisensa jälkeen me lähestymme ja syleilemme sitä, mikä satuttaa ja silpoo meitä. Me siedämme seurassamme manipuloivia, emotionaalisia ja vihaisia ihmisiä - ihmisiä, jotka loukkaavat meitä. Annamme periksi heidän ja omien persoonallisuuksiemme itsekkäille vaatimuksille. Annamme toisten ihmisten persoonallisuuksien käyttää meitä hyväkseen, aivan kuten me käytämme heitä hyväksemme. Hullussa ja kieroutuneessa vaihtokaupassa me sovimme, että saamme riistää toinen toisiamme, ja että jokainen meistä saa kärsiä vuorollaan.

Haluatko todella elää vihaisen, emotionaalisesti vaativan tai välinpitämättömän kumppanin kanssa? Tietenkään et. Sinun viattomuutesi ei voi olla tekemisissä sellaisen tuhoavan rakkauden kanssa (jos voit edes kutsua sitä 'rakkaudeksi'). Mutta sinä et eläkään viattomuutesi ja puhtaan kokemuksesi, synnynnäisen rakkautesi ja kehittämäsi terveen järjen kautta. Persoonallisuutesi on tullut väliin. Ja nyt et enää ole varma, mikä on mitäkin tunne - rakkauselämässäsi - mikä on tervettä järkeä ja mikä on ilonpilaajaa.

Kirja: Vain Pelko Kuolee/ Barry Long